Osallistu Luovaa kiertotaloutta -seminaariin ke 25.4.

Luovaa kiertotaloutta -seminaari järjestetään ke 25.4.2018 klo 9.30-14.30 Gradiassa, Auditorio Oivalluksessa (Viitaniementie 1A, Jyväskylä). Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Ohjelma
9.30    Kahvitarjoilu
10.00  Puheenvuorot:

  • Luovuudella kierroksia – Keski-Suomen kiertotalous kukoistamaan, Pirkko Melville, Jyväskylän kaupunki
  • Keski-Suomen kierrätysmateriaalivirroissa on mahdollisuuksia, Outi Pakarinen & Tiina Karppinen, Keski-Suomen liitto
  • Rakennusjätteistä uusia tuotteita, Minna Sipi, Wimao Oy
  • Trash Design – muotoilun ja kiertotalouden liitto, Isa Kukkapuro-Enbom, Dodo Oy, Trash Design

11.45  Mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun (Oppilikka C1 tai Ykkönen B1)

12.30  Puheenvuorot jatkuvat:

  • Tekstiilien kierrätys, Henna Knuutila, Turun ammattikorkeakoulu
  • Kuluttaja tekstiilikiertotalouden asiakkaana, Outi Les Pyy, DIY fashion blogger, trashionista
  • Luovuus kiertotalouden moottorina, Paula Malleus-Lemettinen, Remake ekodesign Oy

Ilmoittaudu seminaariin osoitteessa: http://bit.ly/luovaakiertotaloutta_seminaari

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Luova kiertotalous, Circwaste ja Creadis3 hankkeet.

Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, kirsi.knuuttila(at)jamk.fi, 040 776 8880, Jyväskylän ammattikorkeakoulu


Kiertotalousseminaari Tarvaalassa 27.3.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto järjestään Tarvaalan Biotalouskampuksella kiertotalousseminaarin 27.3.

Päivän tarkoituksena on selvittää mitä on kiertotalous, mitä se sisältää nyt ja miltä näyttää tulevaisuus. Puhumassa on keskisuomalaisia asiantuntijoita eri aloilta sekä luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen. Kiertotalous on monille tuttu sana, mutta seminaarissa selviää, mitä se tarkoittaa konkreettisesti eri aloilla ja mitä tulevaisuudessa on tapahtumassa.

Tapahtuma järjestetään paneelikeskusteluna alkaen klo 9. Aamupäivällä on paikallisten asiantuntijoiden vuoro. Lounaan jälkeen klo 13 puhuu Kimmo Ohtonen ja sen jälkeen on paneelikeskustelu klo 13.30-14.45. Panelisteina jatkavat aamupäivällä puhuneet asiantuntijat ja yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Seminaari on samalla myös alumnitapahtuma Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta ja ympäristöhuollon ammattitutkinnosta valmistuneille sekä alaa opiskeleville.

Oppilaitos tarjoaa aamukahvin ja lounaan, Summassaaressa on mahdollisuus ruokailla omakustanteisesti noutopöydästä.

Päivän ohjelma:

8.30 – 9.00 Aamukahvit kodasta

9.00 – 9.20 Seminaarin avaus, ympäristöalan lehtori Tarja Hyötyläinen ja koulutusjohtaja Pekka Janhonen

9.20 – 9.40 Outi Ruuska, Sammakkokangas

9.40 – 10.00 Anna Sarkkinen, Japa ry

10.00 – 10.20 Päivi Nieminen, Aava&Bang

10.20 – 10.45 Tauko

10.45 – 11.10 Jussi Kukkonen, Jyväskylän yliopisto

11.10 – 11.35 Markus Soimasuo, Biomark Oy

11.35 – 12.00 Pirkko Melville, Jyväskylän kaupunki

12.00 – 13.00 Lounas, ruokala Tähkä

13.00 – 13.30 Kimmo Ohtonen, luontokuvaaja ja toimittaja

13.30 – 14.45 Paneelikeskustelu

14.45 – 15.00 Loppuyhteenveto, Tarja Hyötyläinen ja Miikka Savola

16.00 – 16.30 Siirtyminen kylpylähotelli Summassaareen

16.30 – 17.00 Alumnitapahtuman avaus

17.00 – 18.00 Ruokailu (omakustanteinen)

18.00 – Ympäristönhoitajien uratarinoita

Seminaari pidetään Tarvaalan päärakennuksessa, Uuraistentie 240, Saarijärvi.

Tapahtumaa voi seurata myös webinaarina.

 


Uusia ideoita ja mahdollisuuksia kiertotaloudesta -tilaisuus 5.4. Jyväskylässä

Mitä jätteitä ja sivuvirtoja yrityksessäni syntyy? Mitä yritykseni tekee jätteille ja sivuvirroille? Mitä muut yrityksen tekevät jätteille ja sivuvirroille? Minkälaisia yhteistyö mahdollisuuksia yritykselläni on?

Tervetuloa Hukat hyötykäyttöön -kiertotaloustapahtumaan 5.4. JAMKin pääkampukselle Jyväskylään! Tilaisuudessa tuodaan esille kiertotalouden mahdollisuuksia yrityksille ja verkostoidutaan.

Aika ja paikka: to 5.4.2018 klo 11:00 – 16:00, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä

Ilmoittautuminen tilaisuuteen D1 -pääsisäänkäynnin aulassa, Infopisteen läheisyydessä.

Ohjelma

10:00 Laboratorioihin tutustuminen, Matti Siistonen, lehtori, JAMK teollisuustekniikka

11:00 Ilmoittautuminen ja maksuton lounas osallistujille

12:00 Tilaisuuden avaus, Kirsi Knuuttila, projektipäällikkö, JAMK Biotalousinstituutti

Kiertotalous osana tulevaisuuden liiketoimintaa, Minna Lappalainen, johtaja, JAMK, Biotalousinstituutti

Jalostettuja tuotteita kierrätysmateriaaleista, Destaclean Oy (tuotteita mm. piha – ja ympäristörakentamiseen soveltuva Destaclean ® puukivi -komposiitti)

Puuperäiset sivuvirrat tuotteiksi, Anita Saarelainen, hallituksen puheenjohtaja, Epira Oy

Jätteistä tuotteiksi, case Mustankorkea, Mustankorkea Oy (tuottaa biokaasua, multatuotteita, energiaa ja jätemateriaaleja raaka-aineiksi)

14:30 – 16:00 Keskustelua pienissä ryhmissä kahvin lomassa

Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen 28.3.2018 mennessä: http://bit.ly/kiertotaloustapahtuma
tai ota yhteyttä tarmo.lampila(at)jamk.fi, 050 594 5287 tai kirsi.knuuttila(at)jamk.fi, 040 776 8880.

Tilaisuus on maksuton.

Tilaisuus on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoittamaa Hukat hyötykäyttöön Keski-Suomessa hanketta, joka lisää tietoa ja osaamista resurssitehokkuudesta ja kiertotalouden mahdollisuuksista.


JAMKin Biotalousinstituutin uudeksi johtajaksi KTT Minna Lappalainen

Biotalousinstituutin johtajan tehtävään on valittu KTT Minna Lappalainen. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Fixteri Oy:n toimitusjohtajana, Jyväskylän yliopiston tutkijana, Lahden ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja yrittäjyyden tuntiopettajana sekä metsäteollisuuden markkinoinnin tehtävissä. Lappalaisella on vahva biotalouden osaamisen tausta ja hän on toiminut vuosina 2012-2017 Suomen metsäkeskuksen johtokunnan jäsenenä.

–  Pidän erityisen tärkeänä panostusta yritysyhteistyöhön ja kansainvälisyyteen. Biotalousinstituutilla on jo olemassa vahva kansallinen ja kansainvälinen yritysyhteistyöverkosto, mikä on erinomainen lähtökohta henkilöstön jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, toteaa Lappalainen.

–  Biotalousinstituutin entistä vahvempi asema kansainvälisesti tunnettuna ja arvostettuna monitieteellisenä, käytännönläheisenä ja elinkeinoelämää eteenpäin vievänä voimana ovat haasteita, joihin tartun mielelläni.

Johtajan tehtävää haki 19 henkilöä, joista seitsemän kutsuttiin haastatteluun. Valinnassa painotettiin vahvaa kykyä ja näkemystä johtaa asiantuntijaorganisaatiota nopeasti muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä sekä varmistaa henkilöstön osaamisen kehittyminen.

Minna Lappalainen aloitti tehtävässä 1.11.2017.

Biotalousinstituutti on osa Tarvaalan kehittyvää Biotalouskampusta ja siellä toimii mm. maan johtava kattilatestauslaboratorio.

Lisätietoja:
Pasi Raiskinmäki, johtaja,  050 309 5359, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö
Minna Lappalainen, johtaja, 040 630 0384, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti


Tarvaalan 150 juhlavuoden joulutapahtuma 14.12.

Tarvaala 150 juhlavuosi huipentuu 14.12.2017 klo 10-20 Biotalouskampuksella pidettävään joulutapahtumaan.

Tapahtuman ajan Tarvaalan Biotalouskampuksella on avoimet ovet. Ohjelmassa on mm. joulutori, tinkimaidon myyntiä navetalta, kynttiläpolku sekä perinteinen eläinten joulurauhanjulistus. Saarijärven kaupungin joulutervehdyksen tuo kaupunginjohtaja Timo Rusanen.

ForesTorissa on esillä vuoden luontokuvaaja Juha Paanasen huikeista luntoaiheisista kuvista koottu valokuvanäyttely.

Biotalousinstituutissa pidetään pirparikoristelun työpaja, joulupukki ja Lucia -neidot  vierailevat Tiedontorilla. Infopisteillä on esillä JAMKin hanketoiminta sekä biotalous. Voit tutustua myös uuteen hyönteisten kasvatukseen liittyvään hankkeeseen! 

Tarkempi ohjelma on tulossa lähempänä ajankohtaa.

Tervetuloa tunnelmoimaan!


Tarvaalan Maamieskoulun vihkiminen 1867

Kirje Saarijärveltä 2. joulukuuta: Tarvaalan Maamieskoulun vihkiminen

Viimeisenä päivänä marraskuuta 1867 pidettiin Tarvaalan maatalouskoulussa – yleisemmin Opistoksi kutsuttu – yksinkertainen juhlallisuus koulun käyttöön vihkimiseksi. Paikalle olivat kokoontuneet pitäjän herrat ja muutamia rouvashenkilöitä, sekä rahvasta ympärysseuduilta. Lisäksi tilavan salin seiniä koristi sivustaseuraava ihmisjoukko, kuten tällaisissa tilaisuuksissa yleensäkin. Aivan erikoista oli, että paikalle oli ilmaantunut vain muutamia maanviljelijöitä, vaikka tällaisen tilaisuuden luulisi heitä erityisesti kiinnostavan. Asiasta vielä huomionarvoisemman teki se, että uteliaisuus juurikin on erityinen luonteenpiirre näiden alueiden rahvaan keskuudessa. Voi toki olla, että kirkolla samanaikaisesti järjestetty kuntakokous riitti tällä kertaa tyydyttämään tämän tarpeen.

Juhlan avasi rovasti C.C. Stenius rukouksella sekä lyhyellä puheella, jossa rahvaalle osoitettiin kyseisenkaltaisen laitoksen merkitys erityisesti sille paikkakunnalle, jolta opiskelijoiden rivit pääsääntöisesti tullaan rekrytoimaan – anteeksi ruma sana[US1] ! Tämän jälkeen koulun johtaja, herra O.W. Wadenstjerna, piti esitelmän, joka käsitteli sitä matalaa näkemystä, joka maataloudesta maassamme yleisesti vallitsee, sekä tarvittavista parannuskeinoista. Kouluun palkattu opettaja, herra H. Ruth, esiintyi tämän jälkeen, ja puhui mekaniikan ja kemian merkityksestä maanviljelykselle. Viimeisenä puhujakorokkeelle astui maanviljelijä Matti Taipale, joka rahvaan puolesta vastasi edellä mainittuihin puheisiin, ilmaisten tyytyväisyytensä kyseisenkaltaisen koulun perustamiseen tällaiselle monin tavoin huomiotta jätetylle maaseutupaikkakunnalle.

Myöhemmin päivän mittaan pidettiin monia puheita ja kohotettiin monia maljoja niin koulun kuin sen johtajien menestykselle ja viihtymiselle jne. jne. Erityistä vastakaikua herätti malja Vaasan rouvashenkilöille heidän sankarillisesta päätöksestään ostaa kahden vuoden ajan pelkästään kotimaisia vaatetuotteita, mitä suositeltiin sitten myös rouville kaikissa maankolkissa. Jokainen läsnäolijoista tulee epäilemättä pitkään muistamaan tämän näille seuduille niin merkityksellisen päivän.

Käytämme tässä hyväksemme tilaisuuden korjata edellisen luvun (painoksen?) virheellisen tiedon liittyen koulun oppilasmäärään. Tässä maatalouskoulussa tulee nimittäin vastedes säännöllisesti opiskelemaan kaikkiaan 20 oppilasta, 16 miespuolista ja 4 naispuolista, mutta ensimmäisen vuoden ajan opetuksesta tulee nauttimaan vain 10-12 miespuolista ja 2-4 naispuolista oppilasta.

Katso kuva alkuperäisestä artikkelista

Tervetuloa Tarvaala 150 vuotta pääjuhlaan la 9.9. klo 13 Biotalouskampukselle! Juhlapaikkana on ForesTori -rakennus, osoitteessa Tuumalantie 17 b, 43130 Tarvaala, Saarijärvi.


Tarvaalan kampuksen 150-vuotista historiaa juhlitaan 8.-9.9.

Tarvaalassa juhlitaan luonnonvara-alan opetuksen 150-vuotista historiaa ja valoisaa tulevaisuutta 8.-9.9.2017.

Päivien aikana järjestetään Biotalouskampuksen alueella monenlaista toimintaa.

Pe 8.9. klo 10 – 18 Avoimissa ovissa voit tutustua mm. työnäytöksiin (perinne- ja työkonenäytökset), maaseutukulttuuriin, kotieläinpihaan, osallistua työpajoihin ja opastettuun kosteikkokierroksiin, maa- ja metsätalouden koneisiin ja laitteisiin, yhteistyökumppaneihimme. Kampukselta löytyy myös ruokailu- ja kahvittelupisteet.

Perjantaina esittäytyy myös 110 -vuotias Suomenhevonen.

La 9.9. klo 9 – 16 Avoimien ovien lisäksi esittäytyvät koirat ja agility. Ohjelmaa on lisäksi tarjolla seuraavasti:

Klo 9 – 15 Seudullista satoa lähiruokatori:
• paikallisia tuotteita myynnissä

Extrat:
• Kokkikisa, jossa mittaa toisistaan
ottavat tunnetut paikalliset asukkaat!
• Toveritupa: Entisten ja nykyisten opiskeli-
joiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka
• Yhteistyökumppaneiden päivä

Klo 13 .00 Pääjuhla Forestorissa, avoin kaikille

Klo 14.30 Juhlakahvit, avoin kaikille

Tervetuloa mukaan tapahtumiin!

Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu pääjuhlaan 27.8. mennessä

Osoite: Tuumalantie 17 ja Uuraistentie 240, 43130 Tarvaala, Saarijärvi


Biotalouden kehittämisen ylempään AMK -tutkintoon 5 paikkaa tarjolla

Lisähaussa on tarjolla vielä 5 paikkaa Biotalouden kehittämisen YAMKiin! Hae Opintopolussa välillä 3.7. – 9.8.

Tutkinto on tarkoitettu biotaloudesta kiinnostuneille, joilla on joko luonnonvara-alan tai muu korkeakoulututkinto (insinööri, tradenomi, restonomi) sekä vähintään kolme vuotta työkokemusta. Opi ennakoimaan biotalousalan kehitystä sekä kehittämään alan yritystoiminnan toimintamalleja omalla alueellasi!

Koulutuksessa kehität asiantuntijuusosaamistasi osana moniammatillista tutkivan oppimisen tiimiä. Perehdyt biotalousalan elinkeinotoiminnan muutosta ja kasvua edistävien palvelujen, prosessien ja toimintamallien kehittämisen ja uudistamisen menetelmiin. Osaat huomioida työssäsi niin ekologiset, teknologiset, taloudelliset kuin kulttuurilliset ja sosiaaliset näkökulmat.

Opit ennakoimaan biotalousalan kansallista ja kansainvälistä kehitystä. Kehität alan yritystoiminnan malleja oman organisaatiosi tarpeisiin perustuen. Kykenet toimimaan biotalousalan asiantuntijana sekä kehittämistoiminnan koordinaattorina niin julkisissa kuin yksityisissä organisaatioissa.

Lue lisää koulutuksesta


Uusi erikoistumiskoulutus biotalouden tarpeisiin

Luonnonvara-alalla toimivat kymmenen ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa ovat sopineet biotalouden erikoistumiskoulutuksesta, joka on kehitetty työ- ja elinkeinoelämän kanssa kehittyvän biotalouden tarpeisiin. Biotalouden erikoistumiskoulutusta tarjotaan vuodesta 2018 alkaen eri puolilla Suomea.

Erikoistumiskoulutusten tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien asiantuntijoiden osaamista erityisesti korkeakoulujen tarjoamalla tutkimus- ja kehittämisosaamisella.

Biotalous on keskeinen voimakkaasti kehittyvä ala, jolla toimivien asiantuntijoiden osaamisesta tulee huolehtia. Biotaloudessa hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja kehittämällä ja ottamalla käyttöön niihin liittyviä innovaatioita, uusia prosesseja ja teknologioita. Samalla edistetään muutosta kohti uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä uusiutumattomien sijaan.

Biotalouden erikoistumiskoulutusta valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa yhteisissä työpajoissa, teemahaastatteluin ja kattavalla sähköisellä kartoituksella. Tavoitteena oli hahmottaa biotalouden kehityspolut ja se uusi osaaminen, jota elinkeinoelämä tarvitsee näillä reiteillä edetäkseen.

Biotalouden erikoistumiskoulutuksesta ovat sopineet Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-Ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia-Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto ovat allekirjoittaneet vastaavan sopimuksen.

Biotalouden erikoistumiskoulutusta tullaan tarjoamaan 30 opintopisteen kokonaisuutena työ- ja elinkeinoelämälle vuodesta 2018 alkaen. Yhteistyöosapuolet järjestävät erikoistumiskoulutusta aluepainotteisina toteutuksina Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa.

Lisätietoja biotalouden erikoistumiskoulutuksesta Keski-Suomen osalta antaa:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyrki Kataja, 040 566 1034, jyrki.kataja(at)jamk.fi


Uutta opetusteknologiaa esitellään 18.5. Biotalouskampuspäivässä

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet uusia menetelmiä biotalousalan koulutuksen edistämiseksi. Toteutukset tukevat vahvasti ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita. Kehitystyötä on tehty Biotalouskampuksen osaamisalusta (BIOTAR) -hankkeessa.

Uusiin toteutuksiin on mahdollista tutustua Biotalouskampuspäivän yhteydessä 18.5.2017 klo 10.30 Biotalouskampuksen uudessa ForesTori -rakennuksessa, osoitteessa Tuumalantie 18, 43130 Tarvaala.

Metsäkoneopetuksessa haasteena on useissa kohteissa eri puolilla maakuntaa toimivien opiskelijoiden ohjaus. Kouluttajan aika ei aina riitä yksilölliseen ohjaukseen. Uuden mallin mukaisesti metsäkone on varustettu kameroin ja tiedonsiirtovälinein, jolloin ohjaus tapahtuu verkon kautta. Menetelmä tulee mullistamaan työssäoppimisen ohjauksen, kun opetushenkilöstö voi paikasta toiseen siirtymisen sijasta ottaa yhteyden opiskelijaan verkon välityksellä. Metsäkoneen työskentelyä ja kuljettajan toimintaa voidaan seurata reaaliajassa samanaikaisesti.

– Ratkaisu etäohjaukseen löytyi turvakameroista, joita sijoitettiin koneeseen kolme. Kamerat kytketään tallentimeen, jonka kautta niiden kuvaa voidaan seurata matkapuhelinverkon yli reaaliajassa. Opiskelija voi koostaa ennalta annettujen tehtävälistojen mukaan videon, jolla hän osoittaa niin itselleen kuin kouluttajalle kehittymistään. Videota voidaan käyttää myös osana ammattiosaamisen näyttöä sekä opetusta. Ongelmatilanteissa opiskelija voi ottaa yhteyttä kouluttajaan matkapuhelimella ja kysyä neuvoja. Samanaikaisesti kouluttaja pystyy ohjaamaan opiskelijaa omasta sijainnista riippumatta kuvayhteyden välityksellä. Järjestelmä on asennettu kahteen POKEn metsäkoneeseen, kertoo POKEn Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusjohtaja Pekka Janhonen.

Metsäopetuksessa puunkorjuun laadulla on erittäin suuri merkitys. Opiskelijoiden on päästävä työelämän edellyttämään laatuun nopealla aikataululla. Opetuksessa käytetäänkin samankaltaisia menetelmiä kuin työelämässä työn laadun varmistamiseksi. Korjuujäljen mittaukseen opiskelijoille ja metsäalan ammattilaisille kehitettiin älypuhelin sovellus ”Korjuujälki” yhteistyössä Nosteco Oy:n kanssa. Ohjelmiston avulla opiskelija tallentaa säännöllisesti korjuujäljen mittaukset sovelluksella. Sovelluksesta voidaan nähdä raportit toteutuneesta laadusta ja opiskelijan kehittymisestä. Ohjelmiston periaatetta voidaan hyödyntää jatkossa myös metsäsertifioinnin edellyttämään eri työlajien laadun omavalvontaan. Sovellus tulee saataville android versiona GooglePlay kauppaan.

Biotar -hanke on Keski-Suomen maakuntaliiton rahoittama hanke, jossa on mukana useita biotalousalan yrityksiä.

Lisätietoja:
Pekka Janhonen, koulutusjohtaja, 0400 542 031, POKE Luonnonvara- ja ympäristöala
Reaaliaikainen etäpohjaus: Pertti Saarinen, kouluttaja, 040 6386 015, POKE Luonnonvara- ja ympäristöala
Ohjelmisto: Matti Puttonen, kouluttaja, 0400-322 208 sekä Tomi Rahkonen, kouluttaja, 040 1431 672, POKE Luonnonvara- ja ympäristöala
Markku Paananen, asiantuntija, 0400 121 989, JAMK Biotalousinstituutti