Fossiilisten luonnonvarojen vaihtaminen biotaloustuotteisiin on ainoa vaihtoehto. Vaihtamalla fossiiliset uusiutuviin luonnonvaroihin vähintäänkin siirrämme sitä hetkeä, jolloin ihmisen pitää jättää tämä planeetta ja siirtyä muualle maailmankaikkeuteen

Biotalous tuo toivoa tulevaisuuteen. Se on uusi mahdollisuus niin Suomelle ja maakuntien asujille kuin koko ihmiskunnan tulevaisuuden perspektiivistä katsottuna, arvioi metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas Itä-Suomen Yliopistosta.

Alueellisesti biotalous on mahdollisuus pitää maakunnat asuttuina ja maaseudunkin ihmiset leivän syrjässä kiinni. Globaalista biotaloustarpeestavoi johtaa positiivisia näkymiä koko Suomeen.

– Tosin on mahdollista, että itse pilaamme saumamme menestyä biotaloudessa. Jaksan kuitenkin luottaa päättäjien harkintakykyyn, toteaa Kangas.

Materiaalien kierrättäminen ja uusiokäyttö tulevat lisääntymään. Tulevaisuuden tuotteita ovat uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat, fossiilisten luonnonvarojen käyttöä korvaavat tuotteet, kuten kuitupohjaiset tekstiilit, uusiutuva energia laajalla kirjolla sekä petrokemiaa korvaavat puubiomassasta tehdyt biohajoavat tuotteet.

– Biotalouden liikevaihdosta palvelujen osuus todennäköisesti kasvaa. Luontomatkailu on yksi sellainen, vaikkakin lentomatkustus on ehkä vähemmän ”bio”, maalailee Kangas.

Myös tuotteiden sekä laitteiden koko elinkaariin liittyvät ylläpito-, huolinta-, kehittämis- ym. palvelut tulevat tulevat kasvamaan.

– Itse en ole valmis luopumaan puun poltosta takassa, saunan kiukaassa ja nuotiolla – nämä kaikki ovat lyömättömiä tunnelmanluojia. Kuitenkin näkisin, että biomassojen poltto energian tuotannossa laajamittaisena tuotteena kehittyneissä maissa ei tule olemaan pitkäaikainen ratkaisu. Se jäänee ihmiskunnan historiassa väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Biotalouden rakenne on saatava kannattamaan ilman tukia. Kangas näkee asian niin, että julkinen valta antaa tukipolitiikalla siemeniä ja vauhtia otolliseen kehitykseen. Pidemmän päälle kaiken biotaloudenkin tulee olla itsessään kannattavaa.

– Globaalit sopimukset, EU:n ja Suomen politiikat ja linjaukset sekä maakuntien strategiat ovat kaiken kaikkiaan potkineet maailmaa viime aikoina oikeaan suuntaan kohti biotaloutta, muistuttaa Kangas.

Tutkimus ja koulutus ovat avainasemassa biotalouden menestyksen luomisessa – tarvitaan tiedettä, tietoa, osaamista sekä taitoa. Tarvitaan myös tietäjiä, taitajia, keksijöitä sekä kylähulluja kehittämään edelleen biotaloutta.

Biotalous tekee työtä globaalien haasteiden taklaamiseksi. Näistä ensimmäinen on ilmastonmuutoksen hillintä. Maailman väestömäärän jatkuva kasvu ja uhkaavat ruokahuollon ongelmat pakottavat osaltaan biotalouden edelleen kehittämiseen.

– Esimerkiksi korvaamalla puuvillaa pohjoisen puulla voidaan vapauttaa maata ja vettä puuvillan kasvatuksesta ruoantuotantoon.

Globaalin biodiversiteettikadon suurin syy on ilmaston lämpeneminen seurauksineen, ja kaikki se mitä teemme ilm

”Vieläköhän näemme sen päivän, että puuta kaadetaan maan uumeniin hiilivarastoiksi vuosisataiseen säiliöön?” ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on hyväksi suuressa kuvassa luonnon monimuotoisuudelle.

– Puuntuotannon tehostaminen, puun käyttäminen öljyä ja kivihiiltä korvaamaan, hiilen sitominen puutuotteisiin ja hiilen sitominen entistä nopeammin kasvaviin uusiin puusukupolviin auttaa ympäröivää luontoa, muistuttaa Kangas.

Maailman kehityskulku, jonka takia biotalous voi olla maapallon pelastus, on huolestuttava. Biotalouden näkymät ovat tämän vuoksi kuitenkin lupaavat kaikissa mittakaavoissa.

– Kun asiat laitetaan oikeisiin mittasuhteisiin ja nähdään esimerkiksi yksittäisiä hakkuukohteita avarammin, metsä- ja muulla biotaloudella on rutkasti positiivista annettavaa.

Kansainvälinen politiikka kaikkine paljastettuine ja piilotettuine intresseineen on joskus ennalta arvaamatonta ja voi tuoda vaikeuskertoimia. Kilpailu kaikilla sektoreilla on kovaa ja biotalouden uhkakseen kokevat tahot lobbareineen pistävät kampoihin minkä kykenevät, esimerkkinä petrokemia- ja betoniteollisuus.

– Joskus olen ihmetellyt ympäristöjärjestöjen biotalouspenseyttä, kun realistiset vaihtoehdot näyttäisivät olevan fossiiliset ja muut uusiutumattomat luonnonvarat sekä ydinvoima, ihmettelee Kangas.

Mielenkiintoinen kysymys on mm. miten puun ja muun biomassan asema kehittyy energiantuotannossa ja milloin muu uusiutuva energia valtaa alan?

Tulevaisuuden tuotteita ovat uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat fossiilisten luonnonvarojen käyttöäkorvaavat tuotteet, kuten:

  • kuitupohjaiset tekstiilit
  • uusiutuva energia laajalla kirjolla sekä
  • puubiomassasta tehdyt biohajoavat tuotteet

Jyrki Kangas on Metsähallituksen entinen pääjohtaja ja nykyään Itä-Suomen Yliopiston metsäbiotalouden professori. Hän on toiminut myös metsäteollisuudessa UPM-Kymmenen metsätalousjohtajana sekä yksityismetsätaloudessa Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistysten liiton kenttäpäällikkönä. 1980-luvun loppupuolella hän vastasi Suomen ensimmäisestä ammatilliseen tutkintoon johtaneesta metsätalousyrittäjäkurssista.

Teksti: Elena Suomela