Koulutuksen sekä innovaatioiden avulla nousevat suomalaiset biotalouden huipulle. Tähän tarvitaan myös valtion ymmärrystä muutenkin kuin aloitustukien muodossa.

Nyt kun biotalous -termin sisällön laajuudesta sekä ydinsisällöstä on päästy kohtuulliseen yhteisymmärrykseen, näyttää biotalouden tulevaisuus erittäin hyvältä. Valtakunnallisesti on hyväksytty biotalousstrategia, jonka vastuuministeriönä toimii maa-ja metsätalousministeriö.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Tarvaalan Biotalouskampuksella on panostettu alueen kehittämiseen. Esimerkiksi uusi raskaskonehalli Forestori on jo pystyssä ja lisää kehitystä on luvassa, tuumii Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Johannes Leppänen tyytyväisenä. Biotalouteen ja siihen liittyvään koulutukseen panostetaan ja uskotaan.

Konseptien kehittäminen on tuotteistamisen tärkein pilari. On löydettävä sellaisia kokonaisratkaisuja, joissa koko arvoketju on ajateltu ja kehitetty raaka-aineesta lopputuotteeksi. Sen jälkeen voidaan arvoketjun osa-alueet tuotteistaa ja konseptoida liiketoiminnaksi.

– Hyvänä valtakunnallisena esimerkkinä voi mainita Pajupojat Oy -nimisen yrityksen. Pajupojat on kehittänyt pajusta biohiilen raaka-aineen, jossa koko arvoketju on tuotteistettu alkaen pajulajikkeiden valinnasta ja päättyen biohiilen erilaisiin käyttötarkoituksiin, summaa Leppänen.

Eri toimijoiden yhteistyöllä saadaan aikaan merkittävää edistystä. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että myös julkisen vallan alkurahoitus on tärkeä osa koko kehitystä. Koulutuksen on tuotettava riittävästi osaajia, jotta syntyy henkistä pääomaa yritystoiminnan luomiseen.

– Yksi merkittävä tekijä Tarvaalan alueella on Biotalouskampuksen luomat mahdollisuudet päästä menestyksen polulle, kiittelee Leppänen.

Kehityksen edellytyksenä on ensisijaisesti toiminnan tarve ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Tarvitaan myös henkisiä ja aineellisia pääomia, jotta voidaan lähteä eteenpäin. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että tarvitaan asiaan uskovia, rohkeita, riskinottokykyisiä ja realistisia tekijöitä.

”Näkymät ovat hyvät, mutta saalis ei tule nukkuvan kansakunnan suuhun.”

– Muutos biotalouden suuntaan on välttämätöntä niin kansainvälisesti kuin myös kansallisesti, toteaa Leppänen.

Kansainvälisesti näkymät ovat hyvät. Biotalouden ala muodostaa jo nykyisin kymmenien miljardien eurojen liiketoiminnan ja kotimaassa puhutaan sadoista miljoonista euroista. Jos mukaan otetaan maa-ja metsätalouden tuomat mahdollisuudet, noustaan miljardiluokan mahdollisuuksiin.

– Näkymät ovat hyvät, mutta saalis ei tule nukkuvan kansakunnan suuhun. Aktiivinen sekä aikaansa edellä oleva kansakunta ja alue pääsee osalliseksi sen mahdollisuuksista ja hedelmistä.

Suurimpana haasteena sekä esteenä tulevaisuuden kannalta Leppänen näkee on uskottavuuden ja halun uskoa omaan tekemiseen.

– Uskommeko, että uusiutuvilla luonnonvaroilla ja niiden kestävällä käytöllä on tulevaisuus? Löytyykö riittävästi riskinottokykyä toimijoilta? Onko yhteiskunnan ratkaisut riittävän dynaamisia ja ennustettavia? Onko poliittisella taholla riittävä yksituumaisuus tavoitteista vai vaihtuuko tavoitteet, kun hallituspohja vaihtuu, pohtii Leppänen.

Kannonkoskella asuva Johannes Leppänen on koulutukseltaan agrologi ja on toiminut Suomen Keskustan kansanedustajana vuosina 1991-2003. Hän on toiminut nuorisokeskus Piispalan puheenjohtajana keskuksen perustamisesta lähtien ja on nykypäivänä myös Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja.

Teksti: Elena Suomela, Tanja Minkkinen