Tarvaalan luonnonvara-ala mukana monivuotisessa hankkeessa tutkimassa hiiliviljelyä

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Tarvaalan luonnonvara-alan oppilaitos Saarijärvellä on mukana valtakunnallisessa Carbon Action -hankkeessa, jossa tutkitaan ja testataan, miten ilmakehän hiilidioksidia voidaan siirtää peltojen ja laidunten maaperään. Hiilidiokdsidipäästöjä syntyy maataloudessakin niin kuin muillakin toimialoilla.

Hankkeessa on mukana yli sata maanviljelijää eri puolilta Suomea sekä kaksi oppilaitosta, joista Tarvaala on toinen. Maanviljelijöiden perehdyttäminen nykyistä tehokkaampien, hiiltä sitovien menetelmien käyttöön on osa Carbon Action -hanketta. Siinä viljelijöiden kokemuksia seuraavat monen eri alan asiantuntijat Suomessa ja ulkomailla. Mukana ovat muun muassa hanketta koordinoiva Baltic Sea Action Group –säätiö, Ilmatieteenlaitos ja Sitra.

-Tässä ei ole keksitty sinänsä mitään uutta, mutta on hyvä kehittää vanhoja hyviä maanviljelytapoja. Hienoa, että saamme oppilaitoksena olla mukana tässä kokeilussa ja kehityksessä.  Olemme muutenkin monessa mukana ja hereillä kehityksessä, sanoo Tarvaalan apulaistilanhoitaja Hannu Korhonen.

Pelto kasvamaan ympäri vuoden

Tarvaalassa tutkitaan, miten hiesupohjainen pelto voi sitoa hiilidioksidia maahan. Koealueena on kolmen hehtaarin rehunurmialue, jossa toista puolikasta viljellään perinteisesti eli kolmen vuoden päästä kynnetään ja viljellään sitten jotain muuta. Toisessa puolikkaassa pyritään jatkamaan täydennyskylvöllä nurmen sadon tuottovuosia ja monipuolistamaan satoa.

Maanäytteet otetaan joka vuosi, jotta nähdään, onko hiiltä sitoutunut maaperään.

– Pellon olisi parasta olla mahdollisimman kasvipeitteinen ympäri vuoden, jotta hiiltä sitoutuu maahan. Pellon runsas muokkaus kuluttaa maata ja lisää hiilidioksidipäästöjä. Keski-Suomi on nurmialuetta, ja meidänkin peltoja on nurmella eli siinä mielessä tämä ei meille ole niin uusi asia. Etelä-Suomi on vilja-aluetta, joten heille näistä tuloksista voi olla enemmänkin hyötyä, sanoo Korhonen.

Tutkimus on hidasta ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa noin viiden vuoden kuluttua.

-On tärkeää, että hiili saadaan maahan ja mahdollisimman pysyvään muotoon siellä, jotta se on pois ilmakehästä, sanoo Korhonen.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisellä Biotalouskampuksella Tarvaalassa tehdään monenlaista muutakin tutkimusta. Esimerkiksi ensi keväänä peltoon upotetaan antureita, jotka mittaavat maan lämpöä. Tietojen pohjalta kehitetään eri kasvien viljelyä.

-Biotalouskampuksella saadaan paljon hyvää tietoa, jolla voimme kehittää maanviljelyä, sanoo Hannu Korhonen.

Maanviljelijät ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, sillä pelloista voi sopivilla viljelymenetelmillä tulla merkittäviä hiilinieluja. Samalla sadot ja tilojen kannattavuus paranevat. Maaperän kuntoa parantavat toimet hyödyttävät myös vesistöjä.

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu asettavat maailman ruoantuotannolle suuria haasteita. Ruokaa pitää tuottaa enemmän, ja samaan aikaan ruoantuotannon ympäristövaikutuksia on pienennettävä. Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä pysäyttämään maapallon keskilämpötilan nousua, vaan ilmakehästä pitää myös poistaa hiilidioksidia.

Lisätietoja: apulaistilanhoitaja Hannu Korhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Tarvaala, p. 040 0279 642

Lisätietoja hankkeesta: www.carbonaction.org/etusivu

 

 


Kiertotaloudesta ratkaisu muuttuvaan jätelakiin -tilaisuus yrityksille 29.1. Biotalouskampuksella

Kiertotaloudesta ratkaisu muuttuvaan jätelakiin?

Yritysjätteiden ja -sivuvirtojen vastaanotto muuttuu vuonna 2019. Kunnallisille jätehuoltoyhtiöille on tulossa rajoituksia. Rakennusjätteen kierrätysasteen tavoite on 70 % vuonna 2020. Jätteet ja sivuvirrat on jatkossa kierrätettävä mahdollisimman tehokkaasti. Miten tämä vaikuttaa yrityksesi toimintaan? Tule kuulolle!

Aika: 29.1.2019 15:00 – 29.1.2019 18:00
Paikka: JAMK BiotalousinstituuttiTuumalantie 17, 43130 Tarvaala

Ohjelma

14:30 Ilmoittautuminen ja kahvi
15:00 Avaussanat, JAMK Biotalousinstituutti, johtaja Minna Lappalainen

  • Muutoksia yritysjätteiden vastaanottoon 2019, Outi Ruuska, toimitusjohtaja, Sammakkokangas Oy
  • Keski-Suomen kiertotalouden tiekartta, Outi Pakarinen, projektipäällikkö, Keski-Suomen liitto
  • Rakennusjätteen koostumusselvityksen tuloksia, Marko Tolonen, hankintainsinööri, YIT
  • Esimerkkejä jätteiden hyötykäytöstä, Tarmo Lampila, asiantuntija, Jamk
  • Keskustelua pienryhmissä: Mitkä ovat yritysten haasteet jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäytössä? Verkostoitumista ja vapaata tutustumista

18:00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu maksuttomaan tilaisuuteen 22.1.2019 mennessä: Ilmoittautuminen

tai ota yhteyttä tarmo.lampila(at)jamk.fi, 050 594 5287 tai tuija.manerus(at)jamk.fi, 050 413 5322.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoittama Hukat hyötykäyttöön Keski-Suomessa -hanke lisää tietoa ja osaamista resurssitehokkuudesta ja kiertotalouden mahdollisuuksista.

Lue lisää hankkeesta


Kasvua ja vientiä puualalle – kansainvälistymistilaisuus 23.1.2019 Biotalouskampuksella

Tervetuloa mukaan Biotalouskampukselle Kasvua ja vientiä puualalle -kanainvälistymistilaisuuteen ke 23.1.2019 klo 9.00 – 12.00. Paikkana on JAMKin Biotalousinstituuttin Tiedontori,
Tuumalantie 17 A, 43130 Tarvaala.

Ohjelma

8.45

Aamukahvit

9.00

Tervetuloa Biotalousinstituuttiin, Export Factory -hanke ja Tarvaalan Biotalouskampus esittäytyvät

9.30

  • Kasvu- ja kv-palvelut, Olli Penttinen, teknologia-asiantuntija, Business Finland
  • Ely-keskuksen ajankohtaiset asiat yrityksille, Jouni Hynynen, Team Finland -koordinaattori
  • Kansainvälistymiseen ja vientiin rahoitusratkaisuja ja rahoitusneuvontaa, Markku Kähkönen, rahoituspäällikkö, Finnvera

11.00

  • Finnzone kutsuu suomalaisia USA:n markkinoille – puuosaamiselle kysyntää Ylä-Michiganissa, Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Itämeren biotalouden innovaatioverkosto ja yhteistyöalusta, RDI2CluB -hanke, Anna Aalto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Tulevaisuuden puupinnat maailman markkinoille, Jouni Lehmonen, Jukola Industries Oy

Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus tavata Finnveran, Business Finlandin, Ely-keskuksen, Jukola Industries Oy:n sekä hankkeiden edustajia. Paikalla myös Keski-Suomen Leader-ryhmien kansainvälisyyskoordinaattori Leena Karjalainen.

Tilaisuus päättyy klo 12.00, jonka jälkeen on mahdollisuus jäädä lounaalle Biotalouskampukselle omakustanteisesti.

Ilmoittaudu ennakkoon maanantaihin 21.1. klo 14.00 mennessä www.metsakeskus.fi/tapahtumat 
niin tiedämme varata riittävästi pöytään kahvia. Ilmoita samalla mahdollisesta erikoisruokavaliosta.

Lisätietoja:
Eveliina Oinas, projektiasiantuntija, Export Factory for Bio-Forestry -hanke, puh. 050 527 7775, eveliina.oinas(at)metsakeskus.fi


Maatalousyrittäjille uusia työkaluja yritystoiminnan kehittämiseen

Maatalousyrittäjien tiedontarve kasvaa toiminnan kehittyessä ja olosuhteiden muuttuessa. Nopeimmin ja joustavimmin uusi tieto on jaettavissa verkossa.

Maatalouden nopean rakennemuutoksen myötä maatalousyritykset ovat usein aiempaa suurempia. Toisaalta yritysten toiminta on kehittynyt ja monimuotoistunut nopeasti, mikä asettaa uusia haasteita yrittäjien osaamiselle. Suuret globaalit kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen, lisäävät tiedontarvetta entisestään. Tulevaisuudessa maatalousyrittäjät kartuttavat osaamistaan yhä useammin verkon välityksellä.

”Perinteiset koko päivän kestävät koulutukset eivät ole kaikille yrittäjille sopiva ratkaisu, sillä päivittäiset työt sitovat heidät tiloilleen, eikä koulutuksiin matkustaminen ole aina mahdollista. Siksi yrittäjät ovat toivoneet meiltä uusia ratkaisuja helpottamaan osaamisen kartuttamista ja täsmätiedon hankintaa”, kertoo MataDigi -hankkeen projektipäällikkö Anne-Mari Malvisto Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Biotalousinstituutista.

Vaivatonta vertaisoppimista

JAMK:n Biotalousinstituutin ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttamassa MataDigi-hankkeessa pureudutaankin juuri uusia teknologioita hyödyntäviin verkkovälitteisiin tiedonjakamisen malleihin.

”Tavoitteenamme on kehittää yhteistyössä alan yrittäjien kanssa verkkoon uusia tehokkaita oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuden myös vertaisoppimiseen ja tietojen vaihtoon muiden yrittäjien sekä asiantuntijoiden kanssa”, taustoittaa Malvisto.

Malviston mukaan vertaisryhmätoiminta sekä tilavierailut on koettu maatalousyrittäjien keskuudessa parhaiksi kanaviksi hankkia uutta tietoa ja kehittää oman tilan toimintaa. Toisaalta on yhä tärkeämpää, että tieto on saatavissa helposti ja nopeasti esimerkiksi älypuhelimen kautta juuri silloin kun sitä itse tarvitsee.

”Yrittäjän tiedontarve on usein suurin tilan sesonkiaikaan, jolloin muualla järjestettäviin koulutuksiin osallistuminen on hankalinta. Virtuaalivierailut ja verkkovälitteinen vuorovaikutus sen sijaan tarjoavat joustavan vaihtoehdon vertaisoppimiseen. Virtuaalivierailut myös pienentävät kasvi- ja eläintilojen tautiriskejä”, hän huomauttaa.

Mitkä aineistomuodot ja materiaalit toimivat?

Kaksivuotisessa MataDigi-hankkeessa uudenlaisia tiedon jakamisen malleja pilotoidaan aluksi yrittäjistä koostuvilla pienryhmillä. Pilottiryhmien kokemusten perusteella edelleen kehitetyt toimintamallit tuodaan kokeiluun verkkoon kaikille avoimelle alustalle.

”Olennaista on löytää aineistomuodot sekä materiaalit ja kanavat, joiden avulla alan tutkimustietoa ja vertaiskokemuksia voidaan jakaa joustavasti maatilayritysten kehittämisen tueksi”, tiivistää hankevalmistelusta vastannut tieto- ja viestintätekniikan opettaja Anna-Stina Kuula.

Tiedonvälitysmalleissa hyödynnetään erilaisia reaaliaikaisen ja omatahtisen tiedonvälityksen ja -hankinnan sekä vuorovaikutuksen yhdistelmiä. Hankkeessa tuotettu aineisto jää alan yrittäjien hyödynnettäväksi myös pilotoinnin jälkeen.

”Tietosuojaan liittyvät asiat ovat olleet tänä vuonna näkyvästi esillä. Niiden huomiointi on oleellista myös hankkeen toteutuksessa tilojen turvallisuuden takaamiseksi”, huomauttaa Kuula.

Elokuuhun 2020 jatkuva hanke on suunniteltu siten, että materiaaleja voidaan tuottaa kokonaisen kasvukauden ajan

”Näin esimerkiksi peltoviljelystä voidaan kuvata kasvukauden aikana materiaaleja, joihin yrittäjät voivat perehtyä vaikkapa tammikuussa, jolloin heillä on paremmin aikaa opiskeluun”, Malvisto sanoo.

Teknologia tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet

Hanketta luotsaavilla naisilla on jo selkeitä ajatuksia siitä, millaisten aiheiden ympärillä hankkeessa voidaan toimia.

”Esimerkiksi maidontuotannon kehittämistä voidaan oppia virtuaalisen tilavierailun avulla vertaisryhmässä. Vierailun jälkeen osallistujat voivat puolestaan vaihtaa kokemuksiaan yhteisessä virtuaalisessa tilassa. Malli mahdollistaa aitojen hyvien käytäntöjen jakamisen”, he visioivat.

Kuula ja Malvisto ovatkin selvästi innoissaan uudesta haasteestaan. Motivaatiota lisää se, että idea MataDigi-hankkeeseen on tullut suoraan maatalousyrittäjien aidosta käytännön tarpeesta. Hanketta luotsaavat naiset muistuttavat, että yhdessä oppiminen lisää myös yrittäjien hyvinvointia vertaistuen ja vuorovaikutuksen kautta.

”Tarve tämänkaltaiselle oppimis- ja tiedonvälityskanavalle on noussut esiin muun muassa aiempiin hankkeisiimme osallistuneiden yrittäjien taholta. Olemme mielellämme mukana auttamassa maaseudun yrityksiä kehittämään toimintaansa.”

Matadigi-hankkeen kustannusarvio on 99 837 euroa. Hanketta rahoittavat ELY-keskuksen kautta EU:n maaseuturahasto (90 %) sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu (10 %).

Lisätietoja:

Anne-Mari Malvisto, projektiasiantuntija, 040 643 2946, etunimi.sukunimi@jamk.fi
Anna-Stiina Kuula, tuntiopettaja, 040 632 5576, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

 


Hae Agrologi AMK monimuotototeutukseen NYT

Vuonna 2030 maailma tarvitsee 50% enemmän ruokaa, 45% enemmän energiaa ja 30% enemmän puhdasta vettä. Agrologikoulutus on näiden haasteiden ratkaisun avaimia. Tutkinnon suoritettuasi osaat käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Osaat kehittää yritystoimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Vaikuta ja opiskele agrologiksi, biotalouden osaajaksi!

Monimuotototeutuksen lisähaku on käynnissä ja päättyy 12.12. klo 15.15.

Lue lisää

Tervetuloa opiskelemaan Tarvaalaan!


Biotalouskampuksen joulutapahtuma 13.12.

Saarijärvellä Tarvaalan Biotalouskampuksella järjestetään perinteinen joulutapahtuma torstaina 13.12. klo 15-20.

Pokella tapahtuu:

  • Eläintilat ovat avoinna klo 16-18.30. Samaan aikaan myydään myös tinkimaitoa navetalta.
  • Eläinkulkue lähtee klo 18.45 kohti Sinistä taloa.
  • Eläinten joulurauhan julistus klo 19 Sinisen talon takapihalla.
  • Myyjäiset.

Jamkin Biotalousinstituutissa nähtävillä on mm.;

  • Pelastavatko kärpäset maailman?
  • Esillä uudet bio- ja kiertotalousmateriaalit, kuten kankaat.
  • Esittelyssä Eurooppalaisten alueiden biotalouspotentiaalin vertailuun kehitetty työkalu.
  • Opiskelijat myyvät tuotteitaan.
  • Tarjolla glögiä ja pipareita.
  • Lucia -kuoro esiintyy klo. 17.00.

Kuvia aiemmista joulutapahtumista

Tervetuloa tunnelmoimaan Biotalouskampukselle!


Biotalouskampuksen toimijat mukana HRV Farm OY:n avoimissa ovissa pe 30.11.

HRV Farm OY:n avoimet ovet järjestetään pe 30.11. klo 10-17 Saarijärvellä, osoitteessa Lännentie 226 , 43270 Kalmari.

Viralliset avajaissanat kuullaan klo 12.00, Mep Elsi Kataiselta ja Kansanedustaja Petri Honkoselta. Lisäksi koko päivän järjestetään yhteistyökumppaneiden haastatteluja sekä puheenvuoroja.

Menossa mukana:

Makkara- ja kahvitarjoilu sekä Valion tuotemaistiaisia! 


Sata ideaa yhteisöllisyyden lisäämiseksi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa pyritään löytämään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja yhteisöllisyyden säilyttämiseksi opiskelun muuttaessa muotoaan.

Joustaviksi suunnitellut opintopolut ja verkkokurssit tarjoavat yhä useammalle mahdollisuuden opiskella korkeakoulussa. Toisaalta tilanne on johtanut siihen, että opiskelijat kohtaavat toisensa yhä harvemmin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa asiaan on havahduttu tosissaan.

”Huoli asiasta on noussut esiin agrologiopiskelijoiden taholta, joten halusimme päättäväisesti lähteä yhdessä etsimään keinoja asian ratkaisemiseksi”, kertoo Saarijärven Tarvaalassa sijaitsevan Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen.

Haastetta pohdittiin perjantaina järjestetyssä yhteisöllisyystyöpajassa viisikymmenpäisen porukan voimin. Mukana oli opiskelijoita ja henkilökuntaa niin Biotalousinstituutista kuin muistakin JAMKin yksiköistä. Lisäksi paikalle oli kutsuttu muun muassa Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen sekä alueen yritysten edustajia.

”Meille on Saarijärvellä itsestään selvää, että Biotalouskampukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan. Biotalous ja alan ammatit ovat suuressa muutoksessa ja täällä rakennetaan merkittävää uutta osaamista”, Rusanen sanoi.

Opintopolut murroksessa

Kolmannella vuosikurssilla agrologiksi opiskeleva Antti Paunonen allekirjoittaa sen, että opiskelijat ovat yhdessä koolla kampuksella entistä harvemmin. Opintopolut ovat eri elämäntilanteessa olevilla opiskelijoilla kovin erilaisia. Muutos esimerkiksi lähiopetuksen määrässä on tapahtunut Paunosen havaintojen mukaan nopeasti. Tilanne heijastuu paitsi opiskeluun, myös vapaa-ajan yhteisöllisyyteen.

”Kun ensimmäisenä opiskeluvuonna saimme iltaisin kasaan lentopallojoukkueet omasta porukastamme, on nyt usein tyydyttävä pelaamaan parin kaverin voimin sulkapalloa”, Paunonen havainnollistaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön johtaja Pasi Raiskinmäki ymmärtää hyvin opiskelijoiden huolen.

”Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tavoite on, että tulevaisuudessa puolet suomalaisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jotta tavoite saavutetaan, on opintopoluista pyritty tekemään mahdollisimman joustavia. Tämä näkyy esimerkiksi lisääntyvinä verkko-opintoina sekä muutoksina pääsykokeissa ja opintoajoissa.”

Lisäksi JAMKissakin lähiopetuksen vähenemiseen vaikuttavat säästöt koulutukseen suunnatuissa määrärahoissa.

”Kun amk-opetukseen oli vuonna 2014 valtakunnallisesti käytössä 980 miljoonaa euroa, on summa tänä vuonna enää 780 miljoonaa. Siksi kaikkien on tehostettava toimintaansa”, Raiskinmäki kiteytti muutoksen.

Konkreettiset ideat käytäntöön

Biotalousinstituutin yhteisöllisyystyöpajassa rahan puuttumista ei jääty kuitenkaan voivottelemaan. Keskittyneestä ilmapiiristä oli aistittavissa, että asia on kaikille aidosti tärkeä. Osallistujien yhteistyönä syntyi yli sata konkreettista ehdotusta, joiden avulla yhteisöllisyyden haastetta lähdetään ratkaisemaan.

”Monet ehdotuksista ja toiveista liittyivät lähiopetuksen lisäämiseen, kampusalueen eri toimijoiden sekä alueen yritysten yhteistyön tiivistämiseen sekä Tarvaalan ja Biotalouskampuksen tunnettavuuden lisäämiseen ihmisten keskuudessa”, Lappalainen kertoi.

Räväköitäkin avauksia mahtui mukaan, kuten Biotalousinstituutin oma kuukausittainen Tinder-tapahtuma tai POKEn ja JAMKin yhteinen traktorimarssi Jyväskylään kävelykadulle.

”Osallistujat valitsivat kaikkien ehdotusten joukosta äänestämällä viisi asiaa, joita lähdemme Biotalousinstituutissa yhdessä viemään aktiivisesti eteenpäin”, Lappalainen lupasi.

Ideoiden pohjalta Tarvaalan biotalouskampuksella tullaan jatkossa järjestämään koko kampuksen yhteinen syksyn aloituspäivä, jossa ihmiset pääsevät tutustumaan toisiinsa. Lisäksi suunnitelmissa on aloittaa JAMKin ja POKEn yhteiset kokeilut pelloilla käytännön yhteistyön lisäämiseksi, kunnostaa kampuksen yhteiset saunatilat, sekä järjestää vuosikurssien yhteiset bileet ja Biotalouskampuksen olympialaiset.

”Myös tästä yhteisöllisyystyöpajasta tehdään hyvien kokemusten myötä vuosittainen perinne.”

Lisätietoja:
Minna Lappalainen, johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, 040 6300 384, minna.lappalainen(at)jamk.fi.


Vientivaltit valmiina – luonnontuotteiden hankintapolut lasten kengissä

Kanervan kukat ja kuusenkerkät, mustikanlehdet ja maitohorsmat. Nämä ovat arkisia asioita ja tuttuja kesäisiä tuoksuja lähes kaikille suomalaisille. Mutta mistä luonnontuotteita hyödyntävä yrittäjä saa kaksikymmentä kiloa kuusenkerkkiä tammikuussa? 

Suomalaisten luonnontuotteiden kysyntä ja arvostus sekä kotimaassa että maailmalla ovat kovassa kasvussa. Huoli laadukkaan raaka-aineen saatavuudesta on koko luonnontuotealan yhteinen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti on alan yrittäjien aloitteesta lähtenyt etsimään haasteeseen uusia ratkaisuja kaikille avoimen ideakilpailun muodossa.

”Eräs yrittäjä tiivisti ongelman mielestäni hyvin todeten, että puuta korjataan Suomessa maailman kehittyneimmillä menetelmillä, mutta luonnontuotteiden keruussa ja jalostuksessa käytössä ovat vielä kivikautiset konstit”, kuvailee ideakilpailua koordinoiva asiantuntija Markku Paananen Biotalousinstituutista.

Kilpailussa haetaan ideoita, joiden toivotaan parantavan luonnontuotteiden keruun kustannustehokkuutta, mahdollistavan entistä suurempien raaka-ainemäärien liikkeelle saannin sekä mahdollistavan kestävän ja kannattavan liiketoiminnan.

”Alan nosteen huomioiden on yllättävää, kuinka harva on meillä ymmärtänyt luonnontuotealan todellisen potentiaalin”, toteaa Helsingissä toimivan NORD-T yrityksen viennistä ja markkinoinnista vastaava Nina Rantala.

Puhtaus ja pohjoisuus vientivaltteina

Vuodesta 2014 toiminut NORD-T valmistaa laadukasta teetä kotimaisille ja ulkomaisille kuluttajille. Raaka-aineinaan yritys hyödyntää monipuolisesti suomalaisia luonnonantimia kuten marjoja, kanervan kukkia, nokkosta tai kuusenkerkkiä.

Pohjoisuus ja suomalaisuus ovat Rantalan mukaan jo itsessään vahvoja brändejä ja myyntivaltteja maailmalla.

”Kun tähän yhdistetään aidosti puhtaassa luonnossa kasvaneet luonnonantimet, on tuotteita helppo markkinoida. Suomalaisissa raaka-aineissa piilee todella vahva vientipotentiaali, joka odottaa hyödyntämistä. Tässä Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä.”

Hieman yllättäenkin NORD-T:n ja koko alan haasteeksi on noussut raaka-aineiden saatavuus. Luonnontuotteiden kerääjiä Suomesta löytyy, mutta ongelmana on ammattimaisen keruun ja jatkokäsittelyn puuttuminen.

”Yksittäisellä poimijalla ei yleensä ole mahdollisuuksia käsitellä tuotteita elintarvikekäyttöön sopiviksi. Meilläkin monet tuotteet ovat saatavilla vain rajoitetun ajan, koska raaka-ainetta ei ole saatavissa ympärivuotisesti.”

Rantala muistuttaa, että maanomistajalle luonnontuotteet ovat keino saada tuottoa metsästä joka vuosi.

”Esimerkiksi kuusenkerkkiä, kanervan kukintoja tai nokkosenlehtiä on mahdollista kerätä joka kesä. Pienemmillekin erille on kysyntää, kun myyntikanavia saadaan kehitettyä.”

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin ja NORD-T:n lisäksi ideakilpailun järjestävät Arktiset Aromit ry, Suomen metsäkeskus, Pro Pakuri Finland ry, Frantsila, Karelia Arctic Oy, Yrttipaja, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry sekä Saarijärven kaupunki. Kilpailun tuomaristo valitsee 1 – 3 palkittavaa ideaa ja palkintojen yhteissumma on 3 000 euroa. 

Lisätietoja kilpailusta:

Markku Paananen, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, 0400-121 989, markku.paananen(at)jamk.fi.

Minna Lappalainen, johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, 040 6300 384, minna.lappalainen(at)jamk.fi.

Kilpailusivu

 


Keskustelutilaisuus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta ja ruuantuotannon tulevaisuudesta 1.11.

Euroopan Unioni ja Suomi: Keskustelutilaisuus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta ja ruuantuotannon tulevaisuudesta

Aika: to 1.11. klo 15.30-18.00
Paikka: JAMK Biotalousinstituutti, Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala

Kutsumme Sinut keskustelemaan CAP-uudistuksesta ja ruuantuotannon tulevaisuudesta. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP, Common Agricultural Policy) käsittely Euroopan parlamentissa on alkanut ja kestää tulevaan kevääseen saakka. Tilaisuuden tarkoituksena on pureutua 2020-luvulla voimaan astuvan uudistuksen sisältöön, ongelmakohtiin ja mahdollisuuksiin sekä pohtia yhdessä, miten uudistusta voisi kehittää paremmaksi ja miten se tulee vaikuttamaan tuottajien arkeen?

Ohjelma ja viitteellinen aikataulu

15.30 Kahvitarjoilu
16.00 Tilaisuuden avaus, Minna Lappalainen, johtaja, Biotalousinstituutti
16.10 Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus Euroopan parlamentissa: sisältö, ongelmat ja mahdollisuudet, Elsi Katainen, Euroopan parlamentin jäsen, EP:n maatalousvaliokunta
16.30 Eduskunnan näkökulma CAP-uudistukseen, Anne Kalmari, kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja
16.45 Kommenttipuheenvuoro, Cap -uudistuksen näkymät Keski-Suomessa, MTK Keski-Suomi, Tero Lahti puheenjohtaja
17.00 Keskustelua ja kysymyksiä
17.50 Yhteenveto keskustelusta, Petri Honkonen, kansanedustaja
18.00. Tilaisuus päättyy

Tilaisuus on osa MEP Elsi Kataisen Suomen eri maatalousinstituuteissa järjestettävää CAPkiertuetta.

Alustavat ilmoittautumiset sähköpostilla 25.10. mennessä elsi.katainenoffice(at)europarl.europa.eu

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteydellä, jonka linkki päivittyy sivustolle: www.elsikatainen.fi

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

-Elsi Katainen, Euroopan parlamentin jäsen, maatalousvaliokunta (kesk./ALDE)
-Anne Kalmari, kansanedustaja (kesk.)
-Petri Honkonen, kansanedustaja (kesk.)