Ilmastonmuutos ja halu vähentää riippuvuuttamme fossiilisista raaka-aineista on luomassa Suomen metsäteol-lisuudelle uutta, hyvää myötätuulta. Tämän myötätuulen puitteissa myös perinteisten metsäteollisuustuotteiden, kuten sahatavaran, kartongin ja pehmopapereiden asema on selvästi vahvistumassa
Suurehkon ja kansainvälisillä markkinoilla toimivan metsäteollisuusyhtiön tarkastelen biotaloutta ja sen mah-dollisuuksia vuosisatoja vanhana talouden haarana, joka Suomen oloissa voidaan tänä päivänä jakaa yksinkertaisesti neljään segmenttiin: I) maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen, II) metsätalouteen ja metsäteollisuuteen, III) bioenergialiiketoimintaan sekä IV) palveluliiketoimintaan. Biotalouden tulevaisuus näyttää kaikkien em. segmenttien kohdalta hyvältä. Ympäri maailman voimistuu trendi saada turvallista, terveellistä ja lähellä tuotettua ruokaa, joka luo suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle hyvät toimintaedellytykset pitkällä aikajaksolla, sekä kotimaan markkinoilla, että viennin kannalta.
– Kaksi ensin mainittua vahvasti tavaran myyntiin nojaavaa biotalouden segmenttiä ovat selvästi suurempia liikevaihtomielessä kuin palveluliiketoiminta. Niin palveluliiketoiminta kuin muutkin talouden sarat kasvavat kuitenkin suhteessa kaikkein voimakkaitten juuri nyt ja tulevaisuudessa, pohtii Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn.
Bioenergialla on Suomessa erittäin merkittävä rooli. Sen tulevaisuutta on kuitenkin hieman vaikeampi ennustaa, koska riippuvuus poliittisiin tahtotiloihin on niin voimakas. Juuri nyt poliittinen tuki bioenergialle Suomessa on hyvin vahvaa.
Suomen osalta menestyjät löytyvät sekä perinteisten että uusien biotuotteiden taustalta. Nykyiset trendit suosivat perinteisten biotuotteiden osalta erityisesti sahatavaraa (osana puurakentamista), kartonkipohjaisia tuotteita pakkausmateriaaleina sekä erilaisia pehmopapereita. Näiden kysyntä on jo nyt hyvässä kasvussa maailman-laajuisesti ja tämä asetelma luo hyviä kasvun mahdollisuuksia myös suomalaisille alan toimijoille.
– Mitä tulee uusiin tuotteisiin, niin suurimmat mahdollisuudet löytynevät seuraavilta markkinoilta: erilaiset tekstiilit, muovituotteet sekä energia. Näiden lisäksi ne liiketoiminnat, jotka osallistuvat kierrätykseen, energian säästämiseen ja hiilidioksidin sitomiseen ilmakehästä tavalla tai toisella ovat myös vahvoilla tulevaisuudessa, uskoo von Weymarn.
– Pidän keskeisimpinä tekijöinä liiketoimintaympäristön ennustettavuutta sekä markkinaehtoista kilpailutilannetta. Ilman näitä on biotaloudelle tyypillisten pääomaintensiivisten investointien teko hyvin hankalaa, toteaa von Weymarn.
Yleisesti ottaen mm. ilmastonmuutos, halu vähentää riippuvuuttamme fossiilista raaka-aineista, ihmismäärän ja elintason kasvu sekä uusituvan energian ennustettua nopeampi läpimurto vaikuttavat alan tulevaisuuteen. Elintarvikesaralla painopisteenä on erityisesti halu saada turvallista, terveellistä ja lähellä tuotettua ruokaa.
Biotalouden kehittymiselle on erilaiset edellytykset erimaissa. Suomella on tuhannen taalan paikka olla metsäbiotalouden kärkimaita myös tulevaisuudessa. Meillä on hyvin hoidettu, vuosittain kasvava puuvaranto, puhdasta vettä yllin kyllin, hyvä infrastruktuuri sekä teollisia perinteitä.
– Suomen metsäbiotalouden palveluliiketoiminta, mukaan lukien laitetoimittajat ja vastaavat, ovat niin ikään johtavassa asemassa maailmanlaajuisesti. Suomessa toimii ainoa vielä voimissaan oleva metsäsektorin ”klusteri”. Tältä jalustalta on hyvä ponnistaa tulevaisuuteen, uskoo von Weymarn.
Suurimpana kysymysmerkkinä von Weymarn näkee ilmastonmuutoksesta mahdollisesti tulevaisuudessa juonnetut vastatoimenpiteet, jotka voivat ulottua aina metsänkäyttöön asti, koska metsät ovat merkittävässä roolissa hiilinieluina. Ilmastonmuutoshaasteen suuri mittakaava voi myös johtaa ailahtelevaan poliittiseen ohjaukseen, joka tekee liiketoimintaympäristöstä huonosti ennustettavan.
– Esimerkiksi ylireagointi liikenteen biopolttoaineiden tai bioenergia tukemisen suhteen voi viedä liiketoimintaedellytykset perinteiseltä metsäteollisuudelta, arvioi von Weymarn.
Niklas von Weymarn toimii Metsä Fibrellä tutkimusjohtajana.
Teksti: Elena Suomela, Tanja Minkkinen