Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tervehdys
Juhlavuotemme kunniaksi Ministeri Tiilikainen pohti biotalousalan näkymiä haastattelumme pohjalta.
Tarvaalan ja seitsemän muun käytännöllisen maanviljelyskoulun perustamisesta Suomeen antoi päätöksen keisari Aleksanteri II kruunajaispäivänään 7.9.1856. Vaasan läänin koulu määrättiin perustettavaksi Saarijärven Tarvaalaan entiseen sotilasvirkataloon. Toiminta alkoi 1867 ja jatkuu edelleen. Tästä parhaimmat onnitteluni 150-vuotista taivaltaan juhlivalle Tarvaalalle!
Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Biotalous ja puhtaat ratkaisut ovat yksi pääministeri Sipilän hallitusohjelman viidestä kärkihankekokonaisuudesta. Maatalous- ja ympäristöministerin tontille tästä kokonaisuudesta kuuluvat mm. ilmastotavoitteet, uusien maaseudun työpaikkojen aikaansaaminen, kiertotalouden – erityisesti ravinteiden kierron – edistäminen, ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.
Biotalous on kiertotalouden rinnalla työkalu, jolla pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen merkitsee fossiilisten raaka-aineiden korvaamista uusiutuvilla raaka-aineilla. Biomassat, niihin perustuvat elinkeinot ja alueiden älykäs erikoistuminen ovat avainasemassa tavoitellun muutoksen aikaansaamisessa.
Metsäteollisuus ja elintarviketeollisuus vahvoja
Suomella on valmiiksi vahva teollinen pohja uusiutuvien luonnonvarojen jalostamisessa. Puutuoteteollisuus, massan ja paperin valmistus sekä rakentaminen mutta myös elintarviketeollisuus ovat suomalaisen biotalouden vahvoja aloja. Hallitusohjelman tavoitteena on harjoittaa politiikkaa, jolla metsäteollisuuteen syntyy uusia tuotteita, puurakentaminen kasvaa ja ruuantuotannon kannattavuus paranee sekä elintarvikkeiden vienti ja veteen liittyvät elinkeinot kasvavat. Ekosysteemipalvelut tarjoavat paljon mahdollisuuksia kestävän liiketoiminnan harjoittamiselle. Luontomatkailu on jo nykyisin vahvaa ja on samalla nopeasti kasvavaa.
Liikenneverkkoa vahvistetaan
Hallituksen kärkihankerahoitus on konkreettinen keino viedä biotalousalaa eteenpäin. Hyvin keskeinen tekijä biotalouden vahvistamisessa on myös toimiva liikenneverkko. Hallitus on lisännyt merkittävästi rahoitusta tieverkon kehittämiseen ja tämä näkyy nyt maakunnissa ja myös täällä Keski-Suomessa selvästi. Biotalousalan laajemmalle menestykselle pohjaa tuo hallituksen energia- ja ilmastostrategia, missä biotaloudella on aivan keskeinen rooli.
Globaalit haasteet hallitsevia ajureita
Maailman väestön nopea kasvu, ehtyvät luonnonvarat ja hupeneva luonnon monimuotoisuus sekä ilmastonmuutos edellyttävät uusitutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden kehittämistä. Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Samalla ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää kahteen asteeseen. Hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että Suomi pystyy tuottamaan kestäviä ratkaisuja näihin maailmanlaajuisiin ongelmiin. Se auttaa meitä kasvattamaan omavaraisuutta kotimaassa, lisäämään vientiä ja siten parantamaan myös vaihtotasetta.
Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja hintojen nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu kilpailuetu nimenomaan Suomen kaltaiselle maalle, jossa on runsaat uusiutuvat luonnonvarat, niiden hoitoon ja käyttöön liittyvää osaamista ja niihin perustuva vahva teollinen pohja.
Tavoitteena kilpailukykyinen toimintaympäristö
Suomi ei ole ainoa maa, joka pyrkii edistämään biotaloutta. EU ja moni teollisuusmaa ovat jo toteuttamassa politiikkatoimia, joiden tavoitteena on vahvistaa biotalouden mahdollisuuksia. Kasvavat globaalit markkinat tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä biotaloustuotteiden että osaamisen viennille.
Hallituksen tavoitteena on luoda biotaloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö mm. hallinnollista taakkaa keventämällä. Uutta liiketoimintaa luodaan riskirahoituksen ja rohkeiden kokeilujen avulla. Biotalouden osaamisperusta on nykyisin vahva, mutta sitä voidaan edelleen vahvistaa koulutusta ja tutkimustoimintaa kehittämällä. Tärkeää on turvata biomassojen saatavuus, raaka-aineiden toimivuus ja käytön kestävyys, jotta lisääntyvälle käytölle saadaan laajasti myös hyväksyttävyyttä.