Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Tarvaalan luonnonvara-alan oppilaitos Saarijärvellä on mukana valtakunnallisessa Carbon Action -hankkeessa, jossa tutkitaan ja testataan, miten ilmakehän hiilidioksidia voidaan siirtää peltojen ja laidunten maaperään. Hiilidiokdsidipäästöjä syntyy maataloudessakin niin kuin muillakin toimialoilla.
Hankkeessa on mukana yli sata maanviljelijää eri puolilta Suomea sekä kaksi oppilaitosta, joista Tarvaala on toinen. Maanviljelijöiden perehdyttäminen nykyistä tehokkaampien, hiiltä sitovien menetelmien käyttöön on osa Carbon Action -hanketta. Siinä viljelijöiden kokemuksia seuraavat monen eri alan asiantuntijat Suomessa ja ulkomailla. Mukana ovat muun muassa hanketta koordinoiva Baltic Sea Action Group –säätiö, Ilmatieteenlaitos ja Sitra.
-Tässä ei ole keksitty sinänsä mitään uutta, mutta on hyvä kehittää vanhoja hyviä maanviljelytapoja. Hienoa, että saamme oppilaitoksena olla mukana tässä kokeilussa ja kehityksessä. Olemme muutenkin monessa mukana ja hereillä kehityksessä, sanoo Tarvaalan apulaistilanhoitaja Hannu Korhonen.
Pelto kasvamaan ympäri vuoden
Tarvaalassa tutkitaan, miten hiesupohjainen pelto voi sitoa hiilidioksidia maahan. Koealueena on kolmen hehtaarin rehunurmialue, jossa toista puolikasta viljellään perinteisesti eli kolmen vuoden päästä kynnetään ja viljellään sitten jotain muuta. Toisessa puolikkaassa pyritään jatkamaan täydennyskylvöllä nurmen sadon tuottovuosia ja monipuolistamaan satoa.
Maanäytteet otetaan joka vuosi, jotta nähdään, onko hiiltä sitoutunut maaperään.
– Pellon olisi parasta olla mahdollisimman kasvipeitteinen ympäri vuoden, jotta hiiltä sitoutuu maahan. Pellon runsas muokkaus kuluttaa maata ja lisää hiilidioksidipäästöjä. Keski-Suomi on nurmialuetta, ja meidänkin peltoja on nurmella eli siinä mielessä tämä ei meille ole niin uusi asia. Etelä-Suomi on vilja-aluetta, joten heille näistä tuloksista voi olla enemmänkin hyötyä, sanoo Korhonen.
Tutkimus on hidasta ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa noin viiden vuoden kuluttua.
-On tärkeää, että hiili saadaan maahan ja mahdollisimman pysyvään muotoon siellä, jotta se on pois ilmakehästä, sanoo Korhonen.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisellä Biotalouskampuksella Tarvaalassa tehdään monenlaista muutakin tutkimusta. Esimerkiksi ensi keväänä peltoon upotetaan antureita, jotka mittaavat maan lämpöä. Tietojen pohjalta kehitetään eri kasvien viljelyä.
-Biotalouskampuksella saadaan paljon hyvää tietoa, jolla voimme kehittää maanviljelyä, sanoo Hannu Korhonen.
Maanviljelijät ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, sillä pelloista voi sopivilla viljelymenetelmillä tulla merkittäviä hiilinieluja. Samalla sadot ja tilojen kannattavuus paranevat. Maaperän kuntoa parantavat toimet hyödyttävät myös vesistöjä.
Ilmastonmuutos ja väestönkasvu asettavat maailman ruoantuotannolle suuria haasteita. Ruokaa pitää tuottaa enemmän, ja samaan aikaan ruoantuotannon ympäristövaikutuksia on pienennettävä. Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä pysäyttämään maapallon keskilämpötilan nousua, vaan ilmakehästä pitää myös poistaa hiilidioksidia.
Lisätietoja: apulaistilanhoitaja Hannu Korhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Tarvaala, p. 040 0279 642
Lisätietoja hankkeesta: www.carbonaction.org/etusivu
Takaisin ajankohtaisiin