Monta asiaa ohjataan vielä öljytalouden logiikan mukaisesti. Vielä ei ole huomattu tai myönnetty, että tulevaisuudessa esimerkiksi uusiutuvaan energiaan perustuva lämmitys ja liikenne poistavat yhdyskuntarakenteen ympäristöperusteisen keskittämistarpeen.
– Valtaosa suomalaisista haluaa asua maaseutumaisessa ympäristössä tai ihan maaseudulla ja tulevaisuudessa tältä mahdollisuudelta poistuu yksi pullonkaula. Biotalouden monien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi hajautunut yhdyskuntarakenne olisi jopa toivottavaa, kuvailee tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Koska biotuotanto on erittäin monipuolista, alalla tullaan menestymään hyvin laajalla rintamalla. Biotuotanto voi korvata monia jollakin tavalla ongelmallisia raaka-aineita ja tuotteita.
– Öljypohjaista tuotantoa voidaan korvata biokaasulla, bioetanolilla tai hakkeella, muovia biokomposiiteilla, puuvillaa puukuidulla, kivihiiltä biohiilellä, keinovärejä luonnonväreillä ja niin edelleen, luettelee Kuhmonen.
Lisäksi biomassasta saadaan irti ravinteita, energiaa ja erilaisia materiaalijakeita materiaalilajikkeita. Biotuotantoon voidaan myös liittää monenlaista aineetonta hyvinvointia: eettisyyttä, tuoteturvallisuutta, hoivaa ja virkistystä.
Biotalouden menestyminen vaatii muutoksia niin tuotannossa, toimintatavoissa kuin instituutioissakin.
– Teknologia on tärkeää joissakin kohdin, kuten esimerkiksi sellun uusien muotojen kehittämisessä. Energiamarkkinoilla taas tarvitaan uusia toimintatapoja, vertaa Kuhmonen.
Kestävä kehitys on alan tulevaisuudessa keskeisessä asemassa. Toiminnan tulisi olla taloudellisesti kannattavaa jatkuvuuden turvaamiseksi. Toiminnan tulisi kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, olla sosiaalisesti hyväksyttävää ja oikeudenmukaista sekä turvata identiteetin säilyminen ja mukautumiskyky muutoksiin. Vasta kaikki nämä ehdot täyttävä toiminta on aidosti kestävää.
– Biotalouden uusilla ilmentymillä on tähän paljon paremmat mahdollisuudet kuin öljytaloudella. Luonnonvaroja on kaikkialla ja niitä voidaan myös hyödyntää hajautetusti. Pitää vain oppia uusille tavoille ja saadaan pää ja muut työkalut uuden ajan ja ajattelun mukaisiksi, Kuhmonen haastaa.
Biotaloudessa riittää työmaata. Alalla kehitetään sekä isoja että pieniä ratkaisuja ja toimintamalleja. Paikallisia teemoja ovat muun muassa lähiruoka ja -energia, kansallisesti pohditaan kauppatasetta ja globaalisti öljyn korvaamisen haasteita.
– Tämän vuoksi alan näkymät ovat myönteisiä useiden vuosikymmenten päähän, visioi tulevaisuudentutkija Kuhmonen.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus on Pohjoismaiden suurin tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin erikoistunut akateeminen tutkimuslaitos. Keskuksessa työskentelee yli 50 asiantuntijaa kolmessa eri toimipisteessä Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on monitieteinen akateeminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jonka johtoajatuksena on vastuullinen ja kestävä tulevaisuus. (www.utu.fi)
Teksti: Sanna Tarkiainen, Tanja Minkkinen