Biotaloudessa on hyvää imua ja paljon hankkeita meneillään. Toiminnan laatuun ja ratkaisujen kestävyyteen tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota.

Saara Kankaanrinta tunnetaan Suomen suurimman kierrätyslannoitteiden ja maanparannustuotteiden toimittajan Soilfood Oy:n perustajajäsenenä sekä päästöttömän ruoantuotannon kokeilutilan Qvidjan omistajana miehensä Ilkka Herlinin kanssa. He ovat yhdessä perustaneet myös Qvidja Kraft Oy:n, joka kehittää mikrobipohjaista biometanointimenetelmää ja uusiutuvan energian varastointimetodia.

Kankaanrinta on ilahtunut kestävien,ekologisten ja hyötysuhteeltaan hyvien biotaloushankkeiden etenemisestä, mutta peräänkuuluttaa kierrätykseen laatua ja puunkäyttöön kokonaisvaltaisempaa kestävyyttä.

Uusiutuvista lähteistä tuotettavan energian käyttöä pyritään lisäämään sekä EU:n energia- ja ilmastostrategian että Suomen kansallisen uusiutuvan energian toimintasuunnitelman mukaisesti. Biotalousstrategian tavoitteena on kehittää Suomea kohti vähähiilistä, resurssitehokasta ja älykkäästi toimivaa yhteiskuntaa.

– Uusiutuva energia ja sen skaalattavuudelta sekä hyötysuhteeltaan parhaat ratkaisut ovat tulevaisuuden menestyjiä. Myös hiilensitominen maaperään on tulevaisuuden ala, ja siihen tarvitaan osaamista, tuotteita ja tutkimusta, arvioi Kankaanrinta.

Monen muun toimijan tavoin Kankaanrinta näkee biotalousalan mahdollisuudet avoimessa toiminnassa ja asiantuntijoiden ja yritysten yhteistyössä. Tutkimuksen tulee olla vapaata ja soveltamisen tehokasta.

Lainsäädännöllä ja muilla ohjauskeinoilla voidaan tukea biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja varmistaa, että biotalouden tarvitsemien raaka-aineiden käyttö on kestävällä pohjalla.

– Valtiolla on ohjauskeinoiksi monta mahdollisuutta, negatiivisia ja positiivisia kannusteita. Myös hiilen hinnoittelu on tärkeä, Kankaanrinta miettii.

Tärkeimmät biotalouden kehityksen ajurit ovat Kankaanrinnan mielestä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt lähes 30% vuodesta 1970. Suomen tavoitteena on, että monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään 2020 mennessä.

Kankaanrinta painottaa myös maaperän monimuotoisuutta, joka kattaa 25% kaikesta biodiversiteetistä, mutta tunnetaan huonosti. Kestävä metsä- ja maatalous ovat avainasemassa. Metsien sitomasta hiilestä suurin osa on maan alla. Aidosti kestävä metsätalous ja metsänhoito ovat Suomen kannalta keskeisiä.

– Luulen ja toivon, että vallitseva avohakkuukäytäntö väistyy, Kankaanrinta toivoo.

Myös ruokaturva asettaa haasteita biotalouden ja luonnonvara-alan kehitykselle. Maailman väkimäärän kasvaessa tulisi huolehtia siitä, että jokaisella ihmisellä on kaikkina aikoina riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa.

Kankaanrinta pitää mahdottomana ennustaa miltä maailma näyttää vuonna 2040

On tavallaan toissijaista, onko meillä vertikaaliviljelyä, hydropondeja tai laboratoriolihaa; tärkeimpänä pidän maapallon luonnonhoitamista kestävällä tavalla, paradigman kääntämistä siten, että luonto pystyisi vuosi vuodelta toimimaan paremmin. Siihen voi käyttää tiedettä ja innovaatioita avuksi, tukea systeemitasolla esimerkiksi ekosysteemipalvelujen ja hiilensidonnan tuottamista. Näiden mittaamiseen ja arvottamiseenkin tarvitaan uusia keinoja sekä tieteellistä ja kokeellista tutkimusta. Silti perustyö ei muutu, luonto on ja pysyy, jos vain käytämme kaikki keinot sen vaalimiseen. Ihmisen hyvinvointi vaatii luonnon hyvinvointia.

Soilfood pystyy tarjoamaan viljelijälle ratkaisuja sadontuoton nostoon, kustannusten vähentämiseen ja näin ollen kannattavuuden parantamiseen. Soilfoodissa ja sen taustalla on maan parasta agronomista osaamista. Soilfood panostaa voimakkaasti myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Teksti: Tanja Minkkinen