Leppämäki Aleksi: Biopolymeerien käyttö vesien puhdistuksessa ja ravinteiden kierrätyksessä

Julkaistu 29.09.2019

Tekijä(t): Leppämäki Aleksi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2019 (agrologi AMK)

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää biopolymeerin käyttömahdollisuutta vesienpuhdistuksessa, saostuskemikaalina, liukoiselle fosforille ja toisena tavoitteena oli selvittää biopolymeerin saostustoiminnasta syntyneen sedimentin eli lietteen kykyä toimia lannoitteena kasveille. Lannoitetutkimuksessa oli myös tavoitteena tutkia, että estääkö liete kasvien kasvua vai hyötyvätkö kasvit lietteestä kasvullisesti. Tutkimuksessa käytetty biopolymeeri oli tanniini, jonka Suomen Ympäristökeskus valitsi laboratoriotestien avulla. 

Opinnäytetyön tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin tutkimusasema kosteikolle Tarvaalaan Saarijärvelle, jossa tutkittiin biopolymeerin toimimista saostuskemikaalina. Tutkimusasema koostui uppopumpusta, sekoituslaatikoista, letkupumpusta, laskeutusaltaasta ja pintapuomista. Tutkimuksen aikana otettiin vesinäytteitä tulevasta ja lähtevästä vedestä.  Tutkimuksessa tehtiin 10 koeajoa biopolymeerillä. Koeajot kestivät ajallisesti 6-8 tuntia ja viimeiset koeajot olivat yli 24 tuntia.

Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin biopolymeerin toiminnasta syntyneen lietteen lannoitusmahdollisuuksia. Kasvatuskoe toteutettiin standardin SFS EN 16086.1:2012 ja VTT:n Kompostin kypsyystestin: Fytotoksisuus/Kasvitesti -menetelmäohjeiden mukaisesti. Kasvitesti tehtiin kolmella kasvilla: kiinankaalilla, krassilla ja rairuoholla. Kasvitestissä selvitettiin myös kasvualustojen pH-arvot ja sähköjohtokyvyt kokeen alussa ja lopussa. Kasvitesti kesti 2 viikkoa. Biopolymeerilietettä lähetettiin myös viljavuuspalveluun. 

Ensimmäinen vaihe antoi hyviä tuloksia, sillä lietettä muodostui ja biopolymeerillä oli parantavia vaikutuksia mm. liuenneen fosforin osalta. Biopolymeeriliuoksella oli myös heikentäviä tuloksia mm. typen osalta. Kasvitestin tulosten mukaan itävyys ja kasvuindeksi olivat keskiarvollisesti onnistuneita. Eniten biopolymeerilietteestä hyötyi rairuoho.

Lue lisää työstä Takaisin opinnäytetöihin