Leskinen Salla: Erilliskerätyn biojätteen ja sekajätteestä erotellun biojätteen koostumus – case ruokahävikki

Julkaistu 16.05.2022

Tekijä(t): Leskinen Salla, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2022, agrologi AMK

YK on laatinut kestävän kehityksen tavoitteeksi puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Euroopassa syntyy ruokahävikkiä tämän hetken arvion mukaan noin 88 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 70% syntyy kotitalouksissa. Suurien kustannusten lisäksi ruokahävikki aiheuttaa turhaan kasvihuonekaasupäästöjä. Nälänhädässä olevien ihmisten määrä on kasvanut maailmassa, jolloin ruoantuhlaus asettaa myös vakavan eettisen näkökulman.

Opinnäytetyö liittyy biojätteen ja ruokahävikin koostumustutkimukseen, joka toteutettiin Keski-Suomessa kesällä 2021 osana Circwaste – hanketta. Biojätteen ja ruokahävikin koostumusta tutkittiin Keski-Suomessa ensimmäistä kertaa. Tutkimuksessa selvitettiin erilliskerätyn biojätteen koostumusta sekä sekajätteestä erotellun biojätteen koostumusta. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa arvio kotitalouksissa syntyvän biojätteen ja ruokahävikin koostumuksesta. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin jäteyhtiö- ja asuinalueiden eroja näiden osalta.

Tutkimus toteutettiin touko- ja kesäkuussa 2021. Viikkojen aikana erilliskerättyä biojätettä lajiteltiin yhteensä noin 2000 kiloa. Sekajätteestä eroteltua biojätettä lajiteltiin yhteensä noin 600 kiloa. Jätteet olivat peräisin kahden Keski-Suomalaisen jäteyhtiön taajama- ja haja-asutusalueilta.

Tutkimuksen tuloksista saatiin tietoa erilliskerätyn biojätteen ja ruokahävikin koostumuksesta. Tutkimuksesta ilmeni, että erilliskerätystä biojätteestä keskimäärin 25% on ruokahävikkiä. Ruokahävikkiä muodostuu eniten kotiruoasta, leivästä, perunoista, vihanneksista sekä hedelmistä ja marjoista. Sekajätteen koostumuksesta biojätettä oli keskimäärin 24%. Tuloksista ilmeni kuitenkin myös alueellista vaihtelua.

Lue lisää työstä Takaisin opinnäytetöihin