Uusia tuulia biokiertotaloudessa. Heidi Rutila on opinnäytetyössään JAMK:n Biotalousinstituutissa tutkinut biokaasuprosessissa syntyvän nestejakeen hyötykäyttöä mikrolevän kasvatuksessa. Rejektivedeksi kutsuttu nestejae sisältää paljon ravinteita. Nämä tärkeät ravinteet voitaisiin pitää kierrossa mikroleväkasvuston avulla. Opinnäytetyössä vertailtiin kahta erilaista mikrolevän kasvatusmenetelmää elinkaariarvioinnin avulla ja teoreettisesti mitoitettiin Mustankorkean biokaasulaitokselle leväkasvattamon, jonka avulla saataisiin poistettua ravinteet rejektivedestä. Leväkasvusto voitaisiin hyödyntää biokaasulaitoksessa biokaasun tuotantoon.
Tutkimuksessa havaittiin, että ainoastaan avoimissa altaissa levän kasvattaminen on kestävää. Jos typpiravinteet haluttaisiin kokonaan poistaa Mustankorkean biokaasulaitoksen rejektivedestä, tarvittaisiin tähän 2:n hehtaarin suuruinen leväkasvattamo. Levää kasvatettaisiin avoimissa altaissa, joissa kasvatusliuos pidetään liikkeessä siipirattaan avulla. Avoimen kasvatusjärjestelmän lisäksi tutkittiin kasvatusta suljetussa fotobioreaktorissa. Tästä havaittiin, että pelkästään fotobioreaktorin rakentaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä syntyvästä biokaasusta voidaan saada. Kumpikin kasvatusjärjestelmä näyttäisi toimivan lyhytaikaisena hiilinieluna, sillä mikrolevän kasvatus sitoo selkeästi enemmän hiilidioksidia kuin mitä sitä syntyy tuotantoprosessin eri vaiheissa.
Leväkasvatusta voitaisiin hyödyntää rejektiveden puhdistuksessa sekä hiilidioksidin sitomisessa pois ilmakehästä. Mikrolevästä voidaan energian lisäksi tuottaa myös korkeamman jalostusasteen tuotteita esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Mikrolevän käyttöä eläinten rehuna tutkitaan myös parhaillaan.
Lue lisää työstä Takaisin opinnäytetöihin