Suomella on kaikki valttikortit käsissään, kun ajatellaan tulevaisuuden biotaloustuotantoa. Ydinkysymykseksi nouseekin suomalaisten kyky nähdä ja puolustaa omia näkemyksiään.

Biotalous on Keski-Suomessa huimassa nousussa, josta osakiitos kuuluu uudelle Biotaloustehtaalle. Metsän uudistaminen, hakkuutähteet sekä kokometsäala kasvaa. Uhkakuvia on niin kansallisia kuin myös kansainvälisiä. Esimerkiksi keskustelut siitä, mikä on uusiutuvaa polttoainetta ja mikä ei, vaikuttaa osaltaan tulevaisuuteemme.

– Tulevaisuus näyttää koko biotalouden kannalta hyvältä, jos vain itse osaamme pitää ohjakset käsissä, toimitusjohtaja Ari Piesala Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:stä arvioi.

Innovaatiot lisääntyvät etenkin tietotekniikan ja niiden sovellusten myötä. Automatiikka lisääntyy, joka vaikuttaa alaan kuin alaan. Logistiikka tulee nousemaan automatiikan myötä yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista tulevina vuosikymmeninä.

– Metsän raaka-aineet ovat valttikorttimme tulevissa neuvotteluissa puhtaan luonnon, veden ja metsän lisäksi. On ensisijaisen tärkeää, että osaamme pitää puolemme EU:n neuvotteluissa esimerkiksi metsien päästöistä. Keski-Euroopassa sana metsä ja sen kasvu ymmärretään toisella tavalla, kuin täällä pohjolassa, Piesala muistuttaa.

– Suomessa on maailman puhtainta ruokaa, mutta kuinka pidetään olemassa olevista maatiloista huolta? Pellot ovat hyvin käytössä, mutta tiloja lopettaa hurjaa vauhtia. Esimerkiksi maidon hinnan määrittelee suurelta osin maidon hinta maailmalla. Tällä hetkellä se määräytyy Uuden-Seelannin tuotannon mukaisesti.

Suomalaisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta kohtalostaan ja miettiä tarkkaan ne kysymykset, joissa emme voi antaa periksi. Suomen kilpailukykyyn vaikuttaa kansallinen tahtotaso tai jopa sen puuttuminen.

Yhtenä suurimpana ihmetyksen aiheena Piesala nostaa esille EU:n energiatalouden ja sen prioriteetit. Kuinka voi olla mahdollista, että osa EU maista subventoi kivihiilellä tuotettua energiaa?

Tällä hetkellä polttoaineiden hinnoittelussa hinta ja halvin raaka-aine määrittävät muiden polttoaineiden hinnan. Tästä johtuen biojakeet ovat vielä hinnakkaita.

Tärkeimpinä alan ajureina Piesala nostaa esille kolme asiaa; kuluttajat, kysynnän sekä markkinat. Markkinoita voidaan opettaa tiettyyn suuntaan tuomalla innovaatioita sekä luomalla tuotteille kysyntä. Markkinointi sekä omien tuotteiden laadun esiintuominen vaativat suomalaisilta paljon. Asiakkaat on osattava ottaa huomioon ja tuotteita on kehitettävä ajan hermolla.

– Suomi on liian kallis yhteiskunta halpatuotteille. Meidän on osattava markkinoida muulle maailmalle tuotteitamme ja osaamistamme sellaisina kuin ne ovat; puhtaina ja ainutlaatuisina. Myös innovaatioiden tarpeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vain 1-2 % innovaatioista päätyy markkinoille. Jos määrää saataisiin nostettua 5 %, olisi kansantaloudellinen merkitys suuri.

Markkinat muuttuvat todella nopeasti. Vain reilu vuosi sitten maailman näkymät olivat erilaiset. Kansainväliset markkinat ovat laajat, kunhan avaamme silmämme ja ymmärrämme, että markkinoita löytyy muualtakin kuin Keski-Euroopasta

– Maailman uhkakuvat, esimerkiksi Venäjän poliittisten päätösten huono ennustettavuus ja mitä Trump lopulta keksii, tuovat meille omat haasteensa. Kuitenkin suomalaisilla tuotteilla ja palveluilla on kysyntää globaalisti.

Suurimmat tulevaisuuden haasteet ovat muiden rakentamia, joihin emme ole osanneet vastata oikealla tavalla. EU:n asettamiin ohjeisiin eri kansallisuudet reagoivat hyvin eri tavoin.

– Paljon on laitettu asioita kuntoon EU:n jäsenyyden myötä, mm. ilmastonmuutokseen liittyvissä toimenpiteissä sekä energiakysymyksissä. Esille on noussut myös paljon kysymyksiä, joihin tarvitaan vielä yhteistä tahtotilaa. Mutta mehän onnistumme tässä!

– Tarvaalan Biotalouskampus tekee erinomaista työtä biotalouden saralla. Innovaatiot, osaaminen sekä laatu ovat avainsanoja tulevaisuuden koulutuksessa, toteaa Pieasala.

Ari Piesala on toimitusjohtajana Puulaakson Energia Oy:ssä, Karstulan Lämpöverkko Oy:ssä sekä Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ssä. Koulutukseltaan hän on insinööri ja omaa MBA-tutkinnon.

Teksti: Elena Suomela, Tanja Minkkinen