14.10.2024 | Maria Hoikkanen
Baltic Sea RYLA 2024 antoi ajateltavaa tulevalle agrologille
Keväällä sähköpostiini kilahti opiskelijoille suunnattu kutsu hakea Baltic Sea RYLA 2024 -leirille Hangon Tvärminneen. Itämereen, ilmastonmuutokseen, vastuulliseen johtajuuteen ja kestävään kehitykseen keskittyvä kansainvälinen leiri alkoi kiinnostamaan heti, joten mukaan hakeminen oli melkoisen nopea (ja näin jälkeenpäin ajateltuna erittäin onnistunut) päätös. Väliin mahtui selvittelyä sähköpostilla ja puhelimitse, hakukirjeen laatiminen ja jännitys mukaan pääsystä, mutta kesäkuussa vastaus tuli ja ilokseni toivotunlaisena: sinulle olisi nyt paikka tarjolla, laitetaanko sponsoroiville rotaryklubeille lasku menemään?
Leiri polkaistiin käyntiin intensiivisillä asiantuntijaluennoilla, joissa käsiteltiin Itämeren tilaa, tutkimusviestinnän merkitystä ja rotaryklubien roolia myös tapahtuman mahdollistajana. Pääsimme kuulemaan lisäksi leiripaikkana toimivan, Helsingin yliopistolle kuuluvan Tvärminnen eläintieteellisen aseman historiasta jo yli 120 vuoden ajalta sekä eläintieteilijä Johan Alex Palménin työstä sen taustalla. Kaikki osallistujat jaettiin aloituspäivän lopuksi tiimeihin, joiden tehtävänä oli kerätä viikon opit yhteen ja esittää ne viimeisenä iltana haluamallaan tavalla. Yhteistyö ryhmän kanssa alkoi kahden tiiminjohtajan tuella ja suunnitteluprosessiin otettiin jokaisen toiveesta myös taiteellinen näkökulma, jotta luovuus ja hauskanpito pysyisi mukana menossa.
Itämeren ekologisia haasteita ja johtajuutta
Vajaan viikon aikana pureuduimme ominaisuuksiltaan uniikin Itämeren ekologisiin haasteisiin, kuten rehevöitymiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti rannikkoekosysteemeiden näkökulmasta. Myös agrologin näkökulmasta tärkeät ravinnevalumat ja niiden hillintä nousi esiin Itämeren valuma-alueen ollessa nelinkertainen sen kattamaan merialueeseen verrattuna. Pääsimme lisäksi pohtimaan suojelutoimien merkitystä ja niiden toteutusmahdollisuuksia, olipa kyseessä sitten pieni tai suuri toimija – yksilön merkitystä ei tosiaankaan kannata vähätellä. Oli rohkaisevaa kuulla, että vaikka Itämeren tämänhetkinen tila on huono, on aktiivisilla toimilla huomattu olevan positiivisia vaikutuksia sen kuntoon. Johtajuusaiheisissa työpajoissa keskityimme nykyajan johtajuuden eri osa-alueisiin, kuten toimivaan kommunikaatioon, tunneälyn merkitykseen ja omien, hyvän johtajan piirteiden tunnistamiseen – kaikki sellaisia asioita, joita voi hyödyntää myös kestävää kehitystä eteenpäin vietäessä.
Yksi leirin kohokohdista oli tutkimusalus Augustalla tehty retki Itämerelle, jossa merenpohjan vähähappisuus konkretisoitui isoon putkeen kerätyn pohjanäytteen muodossa ja silmillä nähtävä eliöstö, eli makrofauna, tuli tutuksi huuhtelemalla mutanäytteitä siiviläpöytien päällä. Itämeren haasteet tulivat entistä selkeämmin esille, mutta antoi samalla mahtavan mahdollisuuden päästä näkemään, mitä vaikkapa tutkijan työpäivä voi pitää sisällään. Myöhemmin käsittelimme myös uusiutuvan energian ja kestävän liiketoiminnan teemoja erityisesti Hangon ja Raaseporin alueen kestävän kehityksen hankkeiden osalta.
Ikimuistoinen kokemus
Leiri ei tosiaankaan ollut pelkkää opiskelua, vaan se sisälsi todella runsaasti tiimityötä hauskanpitoa unohtamatta. Muun muassa kirkkovenesoutu oli monelle täysin uusi kokemus, jossa johtajuus ja yhteistyön merkitys nousivat esiin käytännössä. Alkukankeus ja airojen tragikoominen kolistelu vaihtui intensiivisen opetuksen sekä yhteisen tavoitteen avulla jouhevaan työskentelyyn. Yhteistyötä päästiin kehittämään entisestään myös ilmastonmuutosta käsittelevässä Climate Fresk -työpajassa, jossa pohdimme yhdessä käytännön keinoja kestävän kehityksen tukemiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jokaiseen iltaan mahtui paljon rentoa yhdessäoloa, kiinnostavia keskusteluita aivan kaikesta, saunomista ja uimista Itämeren upeissa maisemissa.
Viikon aikana sain paljon uutta tietoa ja oivalluksia leirillä käsitellyistä aiheista, itsestäni ja haluamastani tulevaisuudesta. Monialainen osaaminen ja jokaisen osallistujan kiinnostavat näkökulmat olivat jälleen mittaamattoman arvokkaita – oli hienoa kuulla, kuinka erilaisia asioita esimerkiksi oikeustieteiden opiskelijat, tulevat insinöörit ja biologit saivat viikosta irti. Kokemus oli liioittelematta ikimuistoinen ja jo verkostoitumismahdollisuutena todella arvokas. Ennen kaikkea se antoi paljon ajateltavaa siitä, kuinka itse haluan ja voin toimia tulevana agrologina kestävämmän tulevaisuuden hyväksi.
Maria Hoikkanen
Agrologiopiskelija, Jamk Biotalousinstituutti
17.6.2024 | Hanna Lampinen-Vilkkilä
Tarvaala tarjosi parastaan – Smart Bioeconomy Bootcamp Biotalouskampuksella 27.-31.5.2024!
Bootcamp herätti laajalti kiinnostusta kansainvälisissä opiskelijoissa
Luonnonvoimat olivat puolellamme, kun kansainvälinen Smart Bioeconomy Bootcamp järjestettiin kampuksella toukokuun viimeisellä viikolla osana Finnish Future Farm -hanketta. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja ympäröivä luonto oli vihreimmillään. Ei siis ihme, että 14 eri maasta saapunut 22 hengen opiskelijaryhmä oli lumoutunut näkemästään: asuntolan ikkunasta Pokella näkyi lehmiä ja lampaita, ja aamulla Biotalousinstituutille kävellessä vastaan hyppeli jänis. Ympäristön hiljaisuus ja rauhallisuus teki vaikutuksen tulijoihin – eksoottisia yllätyksiä olivat myös iltaohjelmassa havaitut hyttyset sekä navetalta leijailleet karjatalouden tuoksut.
Haku Bootcampille oli avautunut tammikuussa –24, ja mukaan odotimme älybiotaloudesta, agroteknologiasta ja yritystoiminnasta kiinnostuneita kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita. Opiskelijoiden esittäytyessä Bootcamp-viikon tervetulotilaisuudessa ja myöhemmin viikolla järjestetyn BootcampHackathonin tiimiesittelyssä olo oli järjestävän tahon edustajalla epätodellinen – olimme saaneet houkuteltua Saarijärvelle aivan käsittämättömän lahjakkaan ja kansainvälisen joukon huippuosaajia! Opiskelijat saapuivat tänne eurooppalaisista korkeakouluista, ja he olivat kotoisin mm. Kiinasta, Intiasta, USA:sta, Bangladeshista, Portugalista, Nigeriasta, Virosta, Unkarista, Saksasta ja Suomesta. Erittäin ilahduttavaa oli nähdä, että älymaatalous kiinnosti koulutustaustaltaan moninaista joukkoa, koska monialaista osaamista ja erilaisia näkökulmia tarvitaan uusien innovaatioiden kehittämisessä. Bootcampin osallistujissa oli opiskelijoita automaation ja robotiikan, maataloustieteiden, informaatioteknologian, logistiikan, ruokateknologian, maatalousyrittäjyyden, biotalouden, bioteknologian, teollisen tuotesuunnittelun, ympäristöhallinnon, metsätalouden, ympäristöteknologian, liiketoimintajohtamisen ja ekologian aloilta! Noin puolella osallistujista oli lisäksi omaa yritystoimintaa tai idea startup-yrityksestä.
Monipuolista tutustumista älybiotalouden ja -maatalouden maailmaan
Bootcamp-viikon ohjelma oli nimensä mukaisesti tiivis. Maanantaiaamun avajaistilaisuuden jälkeen sukellettiin suoraan datan merkitykseen kestävässä biotaloudessa, ja tutustuttiin tarkemmin kasvien kasvutekijöihin, sadon laadun mittaamiseen ja kasvillisuuden kartoitukseen. Kampuskierroksella tutustuttiin älymaatalouden testausympäristöön. Aamupäivisin opiskelijoille oli tarjolla valmennusta, jossa analysoitiin jo opittuja asioita, kurkistettiin tuleviin, ja nivottiin päivien ja viikon sisältöjä kokonaisuudeksi. Tiistaina ryhmämme vieraili Metsä Groupin Biotuotetehtaalla Äänekoskella ja Valtran tehtaalla Suolahdessa. Keskiviikkona vuorossa oli valmennusta luovuudesta ja avoimesta innovoinnista, ja iltapäivä vietettiin käytännönläheisten demojen parissa mm. pellolla. Demoissa perehdyttiin erilaisten laitteiden avulla kerättävään tietoon, ja siihen, kuinka viljelijä voi käyttää saatua dataa päätöksenteon tukena. Osana demoja opiskelijat pääsivät itse ajamaan Valtran traktoreita, mitä he kuvailivat yhdeksi Bootcampin unohtumattomimmista kokemuksista.
Bootcamp-viikon ohjelma huipentui torstaina ja perjantaina järjestettyyn innovaatiokilpailuun, BootcampHackathoniin, johon osaltaan johdatteli myös maaperän ja ympäristön monitorointiteknologian ja digitalisoinnin asiantuntijan Miiro Jääskeläisen perjantaiaamun asiantuntijapuheenvuoro. Miiro kannusti visioimaan, millaisia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa voi olla tarjolla, mikäli maatalouden dataa tilalta kuin tilalta on saatavilla nykyistä paremmin ja digitaalisesti, sekä jaettavissa kaikille sidosryhmille.
BootcampHackathonissa opiskelijat pureutuivat tiimeittäin maatalouden dataan liittyvään haasteeseen. Tavoitteena oli kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat viljelijöiden kykyä johtaa maatilatuotantoaan datalähtöisen päätöksenteon avulla. Integroimalla erilaiset tietolähteet voidaan tilanhoitoa koskevat ratkaisut perustaa todelliseen tietoon, mikä edistää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä maatalouskäytäntöjä. Hackathonin aikana opiskelijat saivat sparrausta Jamkin eri alojen, kuten älymaataloden ja liiketoiminnan, asiantuntijoilta. Tapahtuma huipentui tiimien ratkaisuehdotusten pitchauksiin. Hackathonin voiton nappasi kuuden opiskelijan tiimi Oatstanding, jonka ratkaisuehdotus vakuutti tuomariston lyhyt toteutusaika huomioiden laadukkaalla ja visuaalisesti informatiivisella esityksellään sovelluksesta viljelijän käyttöön.
Intensiivisen opiskelun vastapainoksi Bootcampin osallistujille oli suunniteltu myös iltaohjelmaa, johon osallistuttiinkin aktiivisesti. Yhdessä nautittiin Saarijärven kaupungin tarjoamasta kotaillallisesta, ja tehtiin toiminnallinen vierailu Kivikauden kylään. Keskiviikon demopäivän kruunasi verkostoitumisillanvietto illallisineen ja opiskelijahaastatteluineen Biotalousinstituutilla, ja torstai-iltana patikoitiin Haikankärjen maisemapolulla Summassaaressa. Koko viikon ja hackathonin päätteeksi opiskelijat pääsivät saunomaan ja uimaan Poken rantasaunalle Kolkanlahteen, mikä oli etenkin kauempaa maailmalta saapuneille ainutkertainen kokemus suomalaisesta kulttuurista.
Arvokkaat kokemukset taskussa kohti tulevaa
Bootcampin järjestäminen pilottina oli iso rutistus järjestelytiimille, johon kuului jamkilaisten lisäksi Poken henkilökuntaa ja vierailevia luennoitsijoita. Valmistelutyöt alkoivat jo syksyllä -23, ja erityisesti Bootcampia edeltävät viikot olivat kiireistä aikaa. Jo pelkästään 14 maasta saapuvien opiskelijoiden kuljetusten järjestäminen Saarijärvelle oli varsinkin loppupään julkisten yhteyksien puuttumisen vuoksi oma palapelinsä. Venymistä vaadittiin niin päivien pituuden kuin selvitettävien yksityiskohtienkin osalta, mutta saumattomalla tiimityöllä saimme jälleen kerran hienon tapahtuman kampukselle! Erityisen arvokasta oli Poken antama tuki opiskelijoiden majoituksen ja ruokailujen osalta. Jamkin sisäisesti saimme arvokasta kokemusta yhteistyöstä eri tiimien ja yksiköiden välillä, sekä erilaisten asiantuntijanäkemysten yhteen sovittamisessa. Kiitos kuuluu myös yrityskumppaneillemme ja muille sidosryhmille, jotka olivat osaltaan mahdollistamassa tapahtumaa.
Viikon aikana kuuntelimme ilolla ja tarkalla korvalla opiskelijaryhmän keskusteluja ja kommentteja Bootcampin sujumisesta, ja viikon päätteeksi varasimme opiskelijoille rauhallisen hetken palautteen antamista varten, koska halusimme luonnollisesti arvokkaita oppeja ja havaintoja käyttöömme seuraavien tapahtumien toteutuksessa hyödynnettäväksi. Saimme runsaasti hyvää palautetta hienosti organisoidusta tapahtumasta ja hyvästä viestinnästä. Tärkeinä positiivisina asioina nousivat esiin mm. vierailu Valtran tehtaalla Suolahdessa, kiinnostava opetussisältö, asiantuntevat ohjaajat ja oppiminen agroteknologiasta ja maanviljelyksestä. Myös kehittämiskohteita löytyi – ensi kerralla osaamme varata ohjelmaan hieman enemmän väljyyttä sekä aikaa opiskeltujen asioiden pureskelemiseen, vapaamuotoisempaan ohjelmaan ja verkostoitumiseen opiskelijoiden välillä. Sykähdyttäviä olivat myös palautteet siitä, että onnistuimme luomaan hyvää Suomi-kuvaa ystävällisyydellämme ja ympäristöllämme.
Smart Bioeconomy Bootcampista saatujen kokemusten ja opiskelijapalautteen perusteella Biotalouskampuksella on todellakin annettavaa kansainvälisillä areenoilla – ehkä enemmän kuin arkisen työskentelymme keskellä tulemme ajatelleeksi! Meiltä löytyy huipputason asiantuntijoita, tietotaitoa ja ainutlaatuinen testausympäristö älymaatatalouden ja agroteknologian saralla. Yksi vahvuutemme on yritysyhteistyö, mistä osoituksena ovat myös korkeatasoiset toteutuneet yritysvierailut Bootcampin aikana. Oman lisänsä palettiin antaa yrityskiihdyttämö BioBoostersin tuore kiihdyttämöohjelma, jonka ensimmäinen kierros starttaa elokuussa -24 kymmenen agroteknologia-alan kuuman startup-yrityksen voimin. Tähän kokonaisuuteen on hyvä törmäyttää opiskelijoita. Tulevaisuudessa toivottavasti näemmekin lukuisia kansainvälisiä Bootcampeja kampuksellamme, joka pienenä mutta sitäkin pippurisempana heiluttaa Suomen lippua Tarvaalan hengessä.
Hanna Lampinen-Vilkkilä, Projektiasiantuntija, Smart Bioeconomy Bootcampin koordinaattori
3.6.2024 | Samuli Lahtela
Hoitokalastajat Alasella
Vehniän Alanen-järvellä on päästy tositoimiin. Toisin sanoen kalastustoimiin. Järvessä on ollut jäiden lähdöstä alkaen kahdeksan rysää pyynnissä. Rysät ovat kuin isoja katiskoja, jotka viritetään järveen. Rannan suuntaisesti uivat kevätkutuiset kalamassat ohjautuvat rysän kalapesään nalkkiin, josta ne voidaan käydä nostamassa veneen kyytiin.
Pyydykseen menneistä kaloista vapautetaan petokalat, jotka tekevät samaa työtä kuin hoitokalastajat (syövät eli poistavat särkikaloja järvestä). Optimaalisinta olisikin saada järvi tilaan, jossa vahva petokalakanta pitäisi särkikalojen runsautta kurissa. Silloin hoitokalastaja voisi jäädä rannalla nautiskelemaan kesästä. Nyt kuitenkin järvi tarvitsee auttavaa kättä.
Hoitokalastuksella pyritään siis poistamaan järven vinoutunutta särkikalavaltaista kalastoa. Pyrkimyksenä on parantaa järven vedenlaatua ja sitä kautta virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Miten runsas särkikalakanta vaikuttaa veden laatuun?
Särkikalavaltainen kalasto vaikuttaa useiden eri toimien kautta järven veden laatuun. Runsastuneet särkikalat syövät voimakkaasti eläinplanktoneja, joka johtaa levän (kasviplanktonin) runsastumiseen. Levämäärien runsastuminen aiheuttaa virkistyskäyttöhaittoja ja muuttaa järven koko ekosysteemiä. Särkikalat myös pöyhivät järven pohjaa vapauttaen sinne laskeutunutta fosforia, jota levät käyttävät ja pääsevät runsastumaan.
Mihin kaikki tuhannet kilot särkikaloja käytetään?
Särkikalathan eivät ole tunnetusti kovin haluttua kalaa ruokapöytään. Voin kyllä kokemuksesta sanoa, että Alasen-järven särki pannulla paistettuna maistuu mainiolta. Hoitokalastuksen saaliista suurin osa on mennyt turkistarhalle, pienempi osa elintarvikekäyttöön Järki Särki Oy:lle ja osa talkookalastajien suihin.
Alasen hoitokalastus vuonna 2023
Viime vuonna tehtiin talkoohoitokalastusta keväällä ja nuottausta ammattikalastajan toimesta elokuussa. Vuoden yhteenlaskettu saalis oli yli 4000 kiloa.
Tmi Arto Hautala teki neljä nuottauspäivää (23.–26.8.2023). Viimeisenä päivänä alkoivat saalismäärät tippua, joten pyynti lopetettiin. Kokonaissaaliskertymä oli yli 3 000 kg. Saalislajeja olivat särki, lahna, ahven, kiiski ja hauki. Saaliista vapautettiin haukia yli 650 kpl ja ahvenia (yli 15 cm) n. 150 kpl.
Paikalliset talkookalastajat tekivät kolme viikkoa rysäpyyntiä (4.–25.5.2023) yhdellä rysällä. Talkoisiin osallistujia oli lähes 20 eri henkilöä, ja talkootunteja kertyi n. 190. Saalista saatiin yli 1000 kg ja saalislajeja olivat särki, lahna, ahven, kiiski ja hauki. Petokalat vapautettiin.
Onnistuneen hoitokalastuksen vaikutuksia
Parhaimmillaan onnistunut hoitokalastus palauttaa rehevöityneen järven takaisin karumman järven tilaan. Levämäärät vähenevät, joka johtaa veden kirkastumiseen. Tällainen muutos vaikuttaa koko järven ekosysteemiin. Järven kirkastuminen voi johtaa virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääntymiseen ja ennen ”hylättynä” ollut järvi otetaan uudelleen käyttöön. Jopa rantatonttien ja vesialueen arvo voivat nousta.
Hoitokalastus ei toimi kaikilla järvillä
Hoitokalastuksen onnistuminen tai muutoksen pysyvyys eivät kuitenkaan ole ollenkaan itsestäänselvyys. Osalla järvistä hoitokalastuksella ei saadakaan halutunlaisia muutoksia. Syitä voivat olla esimerkiksi:
- Usein särkikaloja ei saada poistettua riittävän tehokkaasti, jolloin se ei tuo haluttua muutosta järven tilaan.
- Hoitokalastusta ei jatketa riittävän pitkään, jolloin särkikalavaltainen kalasto palaa järveen. Samalla järven vedenlaatu palautuu entiseen rehevään tilaansa.
- Järveen tulee liian suuri ulkoinen kuormitus, joka ylläpitää järven rehevää tilaa. Hoitokalastuksen lisäksi tarvittaisiin vesiensuojelutoimenpiteitä järven valuma-alueella.
- Järven monimutkainen ravintoverkkorakenne on sellainen, ettei hoitokalastus tuo haluttua muutosta järven tilaan.
Alasen hoitokalastus vuonna 2024 ja jatko?
Tänä vuonna Alasella ei nuotata, vaan koko pyyntipanos laitetaan keväällä aloitettuihin rysäpyynteihin. Pyyntejä jatketaan muutamasta viikosta maksimissaan juhannukseen asti. Toukokuun puoliväliin mennessä saalista on kertynyt jo 4000 kiloa eli ihan hyvin on mennyt. Hoitokalastusta on toteutettu kahtena vuotena (2023 ja 2024) hankerahoituksella. Jatkoa kalastukseen olisi tarkoitus saada, jotta voidaan saada pysyvämpiä tuloksia. Hankkeessa onkin tarkoitus laatia suunnitelma jatkopyynnille.
Nykyinen hoitokalastushanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimesta. Hankkeen rahoittajina ovat Keski-Suomen ELY-keskus (vesiensuojelun tehostamisohjelma, valtionavustus) ja Laukaan kunta. Talkookalastusta on myös laskettu rahoitukseen. Talkookalastajat ovatkin olleet aktiivisia, kiitos siitä.
Alasen hoitokalastus -hanke
Teksti ja kuvat: projektipäällikkö Samuli Lahtela, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
17.5.2024 | Eija Iso-Ahola
Mentoroinnista lisäpotkua työhön!
Mentoritarina: Elomatic mukana Virossa, Fibenol Hackathonissa
BioBoosters by Jamk yrityskiihdyttämön innovaatiokilpailujen eli hackathonien tarkoituksena on etsiä yritysten toimeksiannosta ratkaisuja vastuullisuuteen liittyviin haasteisiin. Hackathonit mahdollistavat alustan uuden liiketoiminnan syntymiselle sekä bio- ja kiertotalouden edistämiselle yrityksissä. Hackathoniin hakevien ratkaisijatiimien lisäksi tärkeä osa hackathonia ovat mentorit. Mentori toimii asiantuntijana ja sparraajana tukien hackathoniin osallistuvia ratkaisijatiimejä. Usein mentoreita etsittäessä nousee erilaisia epäilyksiä ja kysymyksiä: ” Voisiko minusta muka olla mentoriksi? Enhän minä nyt niin kyseisen asian ammattilainen ole!”
Huoli on kuitenkin turha! Hackathonien ratkaisuehdotukset saattavat olla hyvin eri vaiheissa olevia, jolloin osaamista tarvitaan perusliiketoiminnan ja tuotekehityksen monelta eri näkökulmalta, ei pelkästään hackathonin ydinaiheesta. Ratkaisijatiimit ovat arvostaneet erityisesti mahdollisuutta hyödyntää poikkiammatillista osaamista. Se on tuonut ideoita ja huomioita eri näkökulmilta, jolloin idean kehittämistä on osannut arvioida uudella tavalla.
Mentorointi tehdään yleensä pareittain, jolloin ammatillista oppimista tapahtuu myös parin avulla ja yhteistyössä. Mentoroinnin tukena on valmis ideoiden arviointiasteikko ja ratkaisijatiimeille esitettäviä kysymyksiä voi pohtia niiden avulla. Ennen varsinaista tapahtumaa pidetään mentori-info -webinaari, jossa käydään läpi tarkemmin mentoroinnin kulkua, hackathonin haastetta, sekä erilaisia käytännön asioita esimerkiksi päiväohjelmaa ja tietenkin vinkkejä matkajärjestelyistä. Tärkeää on, että mahdollistetaan tutustuminen muihin mentoreihin jo ennen varsinaista hackathonia.
Millaista on toimia mentorina?
Mentorina voit toteuttaa omia arvojasi ja pääset tehokkaasti osaksi yritysten vihreää siirtymää. Hackathoneissa vaikutetaan vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen, kuten sivuvirtojen hyödyntämiseen ja tehostamiseen. Hackathonpäivät ovat tiiviitä ja intensiivisiä kokemuksia, joissa oppii paljon niin itsestään kuin toimialasta. Työkulttuuri on koronavuosien jälkeen vienyt ihmiset etäpalavereiden pariin, joten hackathon on toimintamalliltaan hyvin toisenlainen. Päivien aikana on niin sanotusti pakko keskittyä vain tapahtumaan ja muihin ihmisiin. Yritysten ja mentoreiden kohtaaminen mahdollistaa helpommin syvemmän yhteistyön tärkeän asian äärellä.
Huhtikuun lopussa 2024 järjestettiin Tartossa, Virossa Fibenol Hackathon, johon mentorina osallistui Jyväskylästä teknologia-alan konsulttiyhtiöstä Elomaticilta liiketoiminnan kehitysjohtaja Teemu Turunen. Hackathonissa etsittiin puupohjaisille sokereille hyötykäyttöä ja virolaiselle bioteknologiayritykselle Fibenolille uusia yhteistyökumppaneita. Kansainvälinen hackathon houkutteli ratkaisijatiimejä yhteensä kuusi kappaletta, neljästä eri maasta. Voittajaksi kruunattiin belgialainen NovelYeast, joka hyödyntää teknologiallaan C5 puusokerin sivuvirtaa. Mentoreina oli jälleen laaja-alaista osaamista eri tutkimuslaitoksista ja yrityksistä.
”Oli tosi hauska olla Tartossa mukana ja nähdä miten innolla tiimit lähtivät hakemaan ratkaisuja. Järjestelyt olivat hyvät, lähtien Kick off -tapahtumasta, ja oli helppoa vain keskittyä tukemaan tiimien ratkaisuja. Opin tosi paljon myös itse ja sain nopeasti uusia kontakteja. On ollut todella antoisaa keskustella huippuammattilaisten kanssa! Voin kovasti suositella mentorointia kokemuksena ja mahdollisuutena päästä vaikuttamaan vihreään siirtymään sekä biotalouteen”, Teemu kertoo.
Haluatko mukaan mentoriksi? Lue lisää täältä: https://www.jamk.fi/fi/jamk/vahvuudet/biotalous/bioboosters
Tervetuloa LinkedIn-ryhmään! https://www.linkedin.com/groups/9234654/
Kirjoittaja: Projektiasiantuntija Eija Iso-Ahola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Kuva: Anni Kuitula, Elomatic
18.4.2024 | Hanna Kaihlajärvi
Nuoret maatilayrittäjät syttyvät koulutuksista
Koulutus on parhaimmillaan merkityksellinen ja omaan yritystoimintaan soveltuva oppimiskokemus maatalousyrittäjän omalle elämälle. Tosielämän esimerkit auttavat usein tunnistamaan opittavan aiheen soveltuvuuden oman yrityksen arkeen. Vuorovaikutus ja sosiaaliset yhteydet ovat tärkeä osa positiivista oppimisilmapiiriä. Motivaatio on oppimisen edellytys ja meille koulutuksenjärjestäjille on tuttu ilmiö, että koulutuksiin ja tapahtumiin saapuvat ne, joita aihe erityisesti kiinnostaa ja motivoi. Osaava farmari -hanke oli kuuden agrologeja kouluttavan ammattikorkeakoulun yhteinen yrittäjyysosaamiseen keskittyvä koulutushanke, jossa talous- ja johtamiskoulutusta pyrittiin järjestämään ennen kaikkea heille, jotka eivät yleensä osallistu niihin.
Millaisia ajatuksia nuorilla maatilayrittäjillä on kouluttautumisesta? Miten koulutuksia pitäisi markkinoida, millaiset koulutusmenetelmät ovat parhaita ja millaisia koulutuksia nuoret maatilayrittäjät kaipaavat juuri nyt? Näiden kysymysten äärellä Jamk Biotalousinstituutin hankeasiantuntijat kontaktoivat puhelimitse parikymmentä alle 40-vuotiasta maatilayrittäjää.
Koulutuksista ja kohtaamisista tietoa ja innostusta
Moni puheluun vastannut kertoi, että koulutuksiin on tarjontaa yllin kyllin, joten ei tahdo erottaa mikä olisi tarpeellista juuri nyt. Tekstiviestein, sähköpostitse, somessa ja lehdistössä olevista koulutustarjonnasta tekstiviestit tuntuivat parhailta. Henkilökohtainen kouluttajan kontaktointi on mieluinen yllätys ja kun koulutuksesta osataan kertoa hyvin, yrittäjä oivaltaa koulutuksen tarpeellisuuden itselleen.
Paikan päällä toteutettavia koulutuksia toivoi vastaajista puolet, koska on mukava tavata samanhenkisiä yrittäjiä, kun pääasiallisesti aika kuluu tilalla, eläinten hoidossa, peltotöissä tai metsässä. Kommenttina oli mm. että ”näkee ihmisiä” ja ”tulee käytyä ihmisten ilmoilla”. Opintomatkoja ja tilavierailuja moni kaipasi, koska tilasokeus alkaa vaivaamaan ja toisten tiloille ei ole helppo mennä, jos ei ole etukäteen asiasta sovittu. Varsinkin erilaiset esimerkit tuotantosuunnan vaihtamisen tueksi kiinnostaisivat. Messut ja konenäyttelyt ovat kontaktoitujen mielestä hyvä tapa päivittää omaa osaamista, nähdä alan uutuus tuotteita ja koneita sekä samalla verkostoitua. Matkat lisäävät usein omaa innostusta alaan ja voi myös kokea rentoa yhdessäoloa samanhenkisten yrittäjien kanssa.
Moni haastatteluun vastannut yrittäjä mietti tuotantosuunnan vaihtamista. Vallankin kotieläintuotannosta luopuvia ja luopumista suunnittelevia kiinnostavat laskelmat, mitä jatkossa kannattaa viljellä. Erityisesti erikoiskasvien viljely kuten rypsi, rapsi, hamppu ja tattari kiinnostivat ja niiden viljelyn kannattavuus. Hiiliviljely oli monelle vielä varsin vieras termi ja sen avaamista myös toivottiin. Talousneuvontaa toivoi muutama ja erityisesti tilan omilla luvuilla tehtävä koulutus olisi tarpeeseen. Someen ja suoramyyntiin liittyvät koulutukset kiinnostivat myös, ja niiden toteutukseen pohdittiin eniten verkkokoulutusta. Vastauksina oli: ”jos aihe kiinnostaa, niin koulutukset ovat ok”, ”hyvä, että joku höynäyttää”, ”tarjontaa on yllin kyllin, hämärtyy mihin kannattaa lähteä” ja ”katson googlesta, jos en jotain tiedä”. Lopuksi monessa puhelussa yrittäjät sanoivat, että onpa hienoa, että heille soitetaan ja kysellään kuulumisia ja toiveita.
Yrittäjät kaipaavat asiapitoisia verkostoitumiskoulutuksia
Haastattelussa selvitettiin myös akuutteja koulutustarpeita. Monen mielessä oli ajatuksia tuotantosuunnan vaihtamisesta ja siihen liittyvistä muutoksista tilan toiminnassa. Yrittäjien toiveisiin vastattiin järjestämällä maaliskuussa 2024 Liikelataamolla Saarijärvellä verkostoitumisilta aiheella: ”Askarruttaako maatilasi tulevaisuus?”. Paikalle saapui järjestäjien lisäksi 22 nuorta ja energistä maatilayrittäjää.
Illan ohjelmassa oli kahden Jamkilta valmistuneen agrologin tarinat tämän hetken yritystoiminnasta. Maatilayrittäjä Sanna Löytöjärvi kertoi tuotannonsuunnan vaihtamisesta maidontuotannosta hiehojen kasvatukseen ja mansikanviljelyyn. Sanna kehotti kaikkia pohtimaan, mitä oikeasti haluaa omalta yritystoiminnaltaan ja mille asialle oma sydän sykkii. Oman kiinnostuksen ja innostuksen mukaan kannattaa kehittää omaa tilaansa, koska silloin työ tuntuu haasteellisinakin päivinä mielekkäältä. Maatilayrittäjä Paavo Leppämäki aloitti tilalla viisi vuotta sitten kotieläintuotannon uudestaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen, eikä ole katunut päätöstään päivääkään. ”Eläinten kanssa touhuaminen on vaan niin koukuttavaa ja innostavaa”, tuumasi Paavo.
Tilaisuuden palaute oli positiivista. Osallistujien mielestä parasta oli verkostoitua saman ikäisten yrittäjien kanssa, yrittäjä puheenvuorot saivat kiitosta ja vapaamuotoinen keskustelu avasi uusia yhteistyökuvioita. Ja mikä parasta, osallistujien toiveena oli, että tällaisia asiapitoisia verkostoitumistilaisuuksia lisää 😊
Osaava farmari -hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke. Hankkeen toteuttajina olivat Hämeen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Savonian ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut.
Lue lisää Osaava Farmari hankkeen tuloksista: Motivaatio ja voimaantuminen yrittäjyys- ja johtamisosaamisen kehittämisen kulmakivinä | Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote (journal.fi)
Kirjoittaja: Projektiasiantuntija Hanna Kaihlajärvi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
9.4.2024 | Annimari Lehtomäki, Liinamaaria Hakola
BioBoosters-kiihdyttämöohjelmasta vauhtia biotalouden ja agroteknologian innovaatioille
Biotalouden yrityskiihdyttämö BioBoosters by Jamk on neljän toimintavuotensa aikana tarjonnut yritys- ja kysyntälähtöisiä innovaatiopalveluita niin kasvua hakeville startup-yrityksille, pk-yrityksille ja veturiyrityksille kuin bio-ja kiertotaloudesta kiinnostuneille kehittäjille ja hanketoimijoille. Yrityskiihdyttämön palveluista tuloksellisin on ollut kehittämämme bisneslähtöinen Hackathon eli innovaatiokilpailu, joka on tarjonnut yrityksille tehokkaan tavan löytää oman boksin ulkopuolisia ratkaisuja ja kumppaneita ajankohtaisiin liiketoiminnan kestävyyshaasteisiin. Olemme päässeet toteuttamaan bio- ja kiertotalousteemaisia BioBoosters Hackathoneja jo yli 20 yrityksen ja muun organisaation toimeksiannosta, ja niiden tuloksena jo yli 70 yritystä on käynnistänyt konkreettisen yhteistyön, 20 yritysten proof-of-concept tai muuta kehittämisprojektia on käynnissä, ja 7 uutta tuotetta tai palvelua on jo tuotu markkinoille. Hackathonien sekä kiihdyttämön järjestämien muiden innovaatiotapahtumien seurauksena olemme aktivoineet yhteensä jo parisataa biotalouden startup-yritystä ja muuta tiimiä kehittämistoimintaan.
”Yhteistyö BioBoostersin kanssa on kasvattanut merkittävästi meidän agritech-alan verkostoa, erityisesti kontakteja veturiyrityksiin ja alan substanssiosaajiin. BioBoostersin kautta tulevat kansainväliset kontaktit auttavat yrityksiä kartoittamaan mahdollisuuksia Suomen ulkopuolella, ja BioBoostersin tapahtumat tuovat yhteen relevanttia verkostoa, startuppeja, hyvin potantiaalisia tämän toimialan sijoittajia sekä muita yhteistyökumppaneita. Voin lämpimästi suositella agriteknologian startupeille yhteistyötä BioBoostersin kanssa!”
Aki Marttila, toimitusjohtaja, Anicare oy
Tänä keväänä pääsemme viemään kiihdyttämön toiminnan uudelle tasolle, kun käynnistämme yhteistyössä huippuyritysten Valtran, AGCO Powerin, Nesteen ja Innovestorin kanssa Suomessa ainutlaatuisen, kansainvälisille biotalouden ja agroteknologian kasvuhaluisille startup-yrityksille suunnatun kiihdyttämöohjelman. Kiihdyttämöohjelma yhdistää biotalouden ja agroteknologian startup- ja kasvuyritykset tehokkaasti loppukäyttäjien, sijoittajien ja veturiyritysten kanssa. BioBoosters kiihdyttämöohjelmassa yrityksille ja tiimeille on tarjolla valmennusta ja mentorointia liikeidean ja liiketoimintamallin hiomiseen sekä asiakasymmärryksen ja rahoitusvalmiuden kasvattamiseen. Lisäksi tärkeänä osana ohjelmaa on mahdollisuus uusien tuotteiden ja palveluiden testaukseen ja validointiin Biotalouskampuksen virtuaalisessa ja fyysisessä testausympäristössä sekä kumppanimaatiloilla.
”Me Valtralla tähtäämme agroteknologian huippupaikalle, sillä meidän pitää pystyä tarjoamaan uusia ratkaisuja asiakkaillemme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Odotamme innolla kiihdyttämöohjelman kautta löytyviä innovaatioita, joilla voidaan parantaa maatalouden tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä teknologian avulla”
Mikko Lehikoinen, toimitusjohtaja, Valtra
BioBoosters-kiihdyttämö tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön tuotekehitykseen, testaukseen, asiakasymmärryksen kasvattamiseen ja rahoituksen löytämiseen. Mukana yhteistyöverkostossa on veturiyrityksiä ja sijoittajia, jotka ovat valmiita tukemaan kiihdyttämössä edistettäviä innovaatioita.
Neste on kestävien biopolttoaineiden tuotannon globaali markkinajohtaja, kun taas Valtra ja AGCO Power ovat osa yhdysvaltalaista pörssiyhtiötä AGCO Corporation:ia, joka on yksi maailman suurimmista maatalouskoneiden valmistajista. BioBoosters-ohjelmassa Valtra, AGCO power ja Neste haluavat rakentaa kumppanuuksia agritech- ja biotaloustoimialaa kehittävien startup-tiimien kanssa. Keskeisenä kumppanina kiihdyttämöohjelman toteutuksessa on Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva, varhaisen vaiheen teknologiayrityksiin sijoittava pääomasijoitusyhtiö Innovestor Oy, joka tuo kiihdyttämöohjelman toteutukseen omat laaja-alaiset verkostonsa, kokeneet yritysvalmentajansa sekä pääomarahoituksen ammattilaiset. Kiihdyttämöohjelman aikana kullekin mukana olevalle yritykselle rakennetaan kokeneiden yritysvalmentajien ohjauksessa kasvusuunnitelma ja tunnistetaan kasvusuunnitelman toteuttamiseen tarvittavat resurssit, rahoittajat ja teolliset yhteistyökumppanit. Kiihdyttämöohjelman päättyessä yritykset ovat valmiita käynnistämään konkreettisen kasvusuunnitelmansa viemisen käytäntöön.
”Innovestor pääomasijoitusyhtiönä tarjoaa mielellään alan startupeille hyödyllisiä kontakteja. Ruoantuotannon arvoketjussa tapahtuu juuri nyt suuri teknologinen harppaus, mikä mahdollistaa alan startupeille merkittävän kasvumahdollisuuden. BioBoosters-ohjelmassa on merkittävä kumppanitiimi, joka pystyy tarjoamaan ohjelmaan mukaan tuleville ainutlaatuisia kontakteja ja valmennusta.”
Matti Härkönen, Partner, Innovestor Corporate Venturing
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu on puolestaan sitoutunut edistämään biotalousalan kasvua ja yhteistyöverkostojen rakentumista, ja tarjoaa yrityksille Biotalouskampuksella sekä toimisto- ja laboratoriotiloja että monipuolisia biotalouden ja älymaatalouden testaus- ja demonstointiympäristöjä.
BioBoosters kiihdyttämöohjelma on suunnattu kasvuhaluisille biotalouden ja agroteknologian startup-yrityksille ja varhaisen vaiheen kasvuyrityksille, ja skaalautuville ideoille ja tiimeille, jotka tulevat mullistamaan biotalouden ja ruoantuotannon arvoketjuja. Kutsumme mukaan yhteistyöhön veturiyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita löytämään innovatiivisia kumppaneita, sekä AgriFoodTech ja biotalousalalla aktiivisesti toimivia sijoittajia. BioBoosters-kiihdyttämöohjelmassa ja siihen liittyvissä tapahtumissa sijoittajat ja veturiyritykset pääsevät tutustumaan eturivissä kuumimpiin biotalouden ja agroteknologian startup- ja kasvuyrityksiin Suomesta ja maailmalta.
“BioBoosters on kaikista Suomen kiihdyttämöistä agroteknologia- ja biotalousalaan vahvimmin suuntautunein ja verkostoitunein. BioBoosters on raivannut polkuja ja pystyy auttamaan alkuvaiheen yrityksiä liikkeelle lähdössä. Kiihdyttämön kautta on tietoa ja asiantuntemusta saatavilla mm. markkinoista, rahoituksesta ja tuotteistamisesta. Lisäksi tarjolla on testausympäristöjä ja kansainvälistymistukea, ja oikoteitä ensimmäisiin asiakkaisiin. Täällä on kumppani, joka on jo luonut ja aktiivisesti luo lisää yhteyksiä alan johtaviin toimijoihin ja rahoittajiin, kotimaassa ja kansainvälisesti.”
Miiro Jääskeläinen, Maaperäasiantuntija, Soil Scout oy
Kiihdyttämöohjelman kesto on 6 kuukautta, kieli englanti, ja osallistuminen on mahdollista sekä virtuaalisesti että paikan päällä, eli osallistuminen onnistuu mistä päin maailmaa hyvänsä. Kiihdyttämöohjelmaan osallistuminen on yrityksille maksutonta, ja omistusta ei oteta. Sen sijaan teemme tiivistä yhteistyötä alalla aktiivisesti toimivien sijoittajien kanssa ja verkotamme kiinnostavia startuppeja ja sijoittajia keskenään.
Bio- ja maataloudessa sekä kestävässä ruoantuotannossa on toimialana suurin potentiaali hidastaa ilmastonmuutosta ja edistää hiilensidontaa. BioBoosters-kiihdyttämöohjelma kutsuu biotalouden ja agroteknologian startup-yritykset ja varhaisen vaiheen kasvuyritykset mukaan yhteistyöhön nopeuttamaan biotalouden ja ruoantuotannon digitaalista murrosta!
BioBoosters-kiihdyttämöohjelman haku on nyt käynnissä. Mikäli olet kiinnostunut saamaan lisätietoa, otathan rohkeasti yhteyttä!
Annimari Lehtomäki
Johtava asiantuntija, Chief Specialist
Biotalousinstituutti, Institute of Bioeconomy
Teknologia, School of Technology
+358504642563
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Liinamaaria Hakola
Lehtori, Senior Lecturer
Liiketalous, Business Administration
Liiketoiminta, School of Business
+358505695505
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Lue lisää kiihdyttämöohjelmasta: Call for the BioBoosters accelerator programme is open – Apply now!
#bioboosters #biotalous #agroteknologia #agritech #agrifoodtech #älymaatalous #täsmäviljely #kestäväruoantuotanto #kestävyys #vastuullisuus #startup #scaleup #innovaatiot #kiihdyttämö #hackathon #ideastabisnestä
BioBoosters-kiihdyttämöohjelmaa toteutetaan osana EU:n ja Keski-Suomen Liiton osarahoittamaa ”Finnish Future Farm” -projektia. Finnish Future Farm -projektissa luodaan tulevaisuuden fyysinen ja virtuaalinen bio- ja älymaatalouden yhteiskehittämisen ympäristö ja osaamiskeskittymä Saarijärven Biotalouskampukselle. Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto. Kumppaneina on lukuisia alan huippuyrityksiä, kuten Valtra, AGCO Power ja Neste, sekä Saarijärven kaupunki.