Blogi: Opintomatka Saksaan – tietoa, elämyksiä ja uusia ystäviä

Julkaistu 21.11.2025

Marraskuussa joukko Jamkin agrologiopiskelijoita, alumneja, henkilökuntaa ja viljelijöitä kävivät Saksassa. Opintomatkan järjestäminen oli osa agrologiopiskelijoiden opintoihin kuuluvia Future Factory -projektiopintoja. Ajankohta valikoitui maailman johtavimman maatalouden messutapahtuman, AGRITECHNICAn mukaisesti. Reissun aikana päästiin myös tutustumaan suureen maitotilaan, kasvinjalostuslaitokseen, paalaajien valmistukseen, sekä olutpanimon toimintaan. Yhteinen reissu toi mukanaan myös verkostoitumista, monipuolisia keskusteluja, sekä uusia ystäviä.

Suuren maitotilan johtaminen vaatii suunnitelmallisuutta

Ensimmäinen vierailukohde oli maitotila Bauerngenossenschaft Dahme e.G. Tila on mukana Münchenin teknillisen yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan tutkimustoiminnassa ja työllistää 41 työntekijää, joista 17 keskittyy eläinten hoitoon.

Tilalla on noin 1000 lehmää lypsyssä, sekä suunnilleen samansuuruinen katras nuorkarjaa. Vasikoita syntyy kuukausittain 100–120. Vasikat juotetaan osittain robotin avulla, joka varmistaa, että jokainen saa yksilöllisen tarpeensa mukaisesti maitoa, korviketta tai niiden seosta viisi kertaa vuorokaudessa. Juottorobotti on lisännyt vasikoiden kasvua muun muassa tasalaatuisen ja oikean lämpöisen juoman kautta. Se on myös auttanut tautipaineen hallinnassa, sillä robotti puhdistaa juotto-osan tarvittaessa jokaisen vasikan välissä.

Robotiikkaa on myös lehmien osastolla, jossa Lely Juno rehunsiirtäjä siirteli rehuja lehmien ulottuvilla jatkuvatoimisesti. Lypsyllä lehmät käyvät 50 paikkaisella karuselliasemalla noin 250 yksilön erissä, kaksi kertaa päivässä. Karuselli on todettu kustannustehokkaimmaksi lypsytavaksi tämän kokoluokan tilalla.

Suurella tilalla johtaminen on tärkeässä roolissa. Tilalla tehdään kuukausittainen toimintasuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Kannattavuutta tilalla lasketaan ja toimintaa optimoidaan saksalaisella tarkkuudella. Tämä on ymmärrettävää, sillä yhdenkin sentin hintamuutos litrahinnassa näkyy noin 11 miljoonaa maitolitraa vuodessa tuottavalla tilalla nopeasti. Tilanhoitaja MR. Donndorfin mukaan maatilan toiminnassa on neljä elementtiä, jotka vaikuttavat kannattavuuteen:  

• maaperä ja sen kasvukunto 

• sääolosuhteet 

• maidosta ja lihasta saatava markkinahinta 

• politiikka 

Näistä kaikkeen ei tilalla voida vaikuttaa. Onkin tärkeää panostaa siihen, missä vaikutusmahdollisuuksia on. Maaperä kannattaa siis pitää kunnossa, jotta sieltä saadaan satoa niin ihmisille kuin eläimille. 

Maatalouskonemarkkinat ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana

Toisena vierailukohteena oli Agco konserniin kuuluva Fendtin pyöröpaalaintehdas Wolfenbüttelissä. Tehtaalla valmistetaan sekä Fendt, että Massey Fergusson merkkisiä paalaimia. Toimintaa avasi teknisten palvelujen tiimiin kuuluvat Lukas Hagemann kollegansa kanssa.

 

Keskellä kaupunkia sijaitsevalla 100 000 m2 alueella työskentelee kehitystyössä, tuotannossa ja markkinoinnissa yhteensä 280 työntekijää. Tehtaassa valmistetaan vuosittain noin 2 500–3 000 paalaajaa. Tänä vuonna määrä on kuitenkin pudonnut rajusti, sillä poliittinen ilmapiiri ja maatalouden kannattavuus ovat muuttanut markkinoita merkittävästi. Tehdas onkin joutunut muuttamaan toimintamalliaan. Ennen tuotteita tehtiin varastoon, mutta nykyisin koneet valmistetaan tilausperusteisesti. Toimitusaika riippuu tuotteesta ja kohdemaasta. Uusi kone toimitetaan karkeasti arvioiden noin kolmessa kuukaudessa asiakkaalle.

Koneiden varustelu riippuu kohdemaasta ja viljelijöiden tarpeista. Esimerkiksi paalien sidonta on pääasiassa toteutettu verkkoyksiköllä, mutta se on vaihdettavissa myös kalvosidonta- tai narusidontayksikköön. Koneiden kasvaessa logistiikan haasteet lisääntyvät. Toimitus asiakkaille tehdään nykyään junien sijaan pääosin rekkakuljetuksin. Välillä koneet joudutaan pakkaamaan kontteihin laivakuljetuksia varten. Tällöin koneista joudutaan purkamaan lastauksen ajaksi osia pois ja kasaamaan ne kohdemaassa takaisin paikalleen. Rengaslogistiikka, etenkin silloin kun koneita ei tarvitse pakata kontteihin, on todettu raideliikennettä joustavammaksi toimitustavaksi.

Kasvinjalostukseen tutustuminen avasi kylvösiementen hintaa

Kolmantena kohteena matkalla oli vuonna 1856 Klein Wanzlebenissä perustettu KWS SAAT SE & Co., joka kuuluu maailman johtavien kasvinjalostusyritysten joukkoon. Tämä perheyritys työllistää kokonaisuudessaan 5 102 henkilöä, pääosin tutkimus- ja kehitystoiminnassa, tuotannossa ja neuvonnassa. Yrityksessä tuotetaan etenkin sokerijuurikkaan, maissin ja vehnän, sekä 10 muun viljelykasvin, sekä vihannesten siemeniä. Yrityksen toimintaa esitteli 37 vuoden kokemuksen varmuudella Christine Coenen.

Vierailukohteemme Einbeckin yksikössä työskentelee 2 020 henkilöä. Alueella on 130 000 m2 tuotantotiloja, lisäksi kokeita varten on käytettävissä 750 hehtaaria yhteistyöviljelijöiden koealoja. Yritys haluaa avata maataloustuotantoa ja uusien kasvien viljelyn ja jalostuksen kompleksisuutta myös maataloudesta vähemmän tietäville, kampuksella käykin vuosittain keskimäärin 3 650 vierailijaa. Tutkimustoimintaa Einbeckin kasvihuoneissa tehdään 5 350 m2 kattavissa laboratorioissa ja olosuhdekaapeissa, sekä 21 000 m2 kasvihuonealoilla ja 28 000 m2 kasvatuskaappialoilla.

Viljelijän näkökulmasta vierailu avasi sitä, kuinka pitkän tien kasvin siemen kulkee, ennen kuin se päästään kylvämään maahan satoa tuottamaan. Tämä selittää myös kylvösiementen hintaa. Kasvien jalostus on pitkäjänteistä työtä. Se vaatii yritykseltä osaamista, rohkeutta, suuria investointeja ja monipuolista teknologiaa. Teknologiasta huolimatta etenkin tutkimustoiminta sisältää yhä paljon tarkkuutta vaativaa käsityötä.

AGRITECHNICA on elämys, joka kannattaa kokea

Matkan kohokohta oli vuodesta 1985 järjestetyt AGRITECHNICA 2025 -messut, jotka suorastaan mykistivät ensikertalaisen. Hannoverissa järjestettävillä maatalousteknologiamessuilla oli 2 849 näytteilleasettajaa 52 eri maasta. Näytteilleasettajat oli sijoitettu 27 eri halliin. Viikon mittaisten messujen aikana tapahtumassa käy lähes puoli miljoonaa ihmistä, mikä sinällään ei ole ongelma, sillä näyttelyalue on 40 hehtaarin kokoinen. Koon tajuaa paremmin, jos ajattelee sen vastaavan 56 jalkapallokenttää.

Kokemus näkyi tapahtuman järjestelyiden käytännöllisyydessä, näytteilleasettajat oli sijoitettu halleihin teemoittain. Älyteknologiaa, robotiikkaa ja täsmäviljelymenetelmiä oli nähtävissä lähes joka osastolla. Suurten pinta-alojen ollessa kyseessä teknologia tuo kustannustehokkuutta. Myös Jamk oli mukana Nordic Innovation pavilionissa, jossa esillä oli älymaatalouden kokemuksellinen oppimisympäristö. Toiminta herätti kiinnostusta ja kirvoitti mielenkiintoisia keskusteluja.

Viljelijän näkökulmasta tapahtuma oli elämys. Vaikka suurin osa koneista oli Suomen peltolohkoille aivan liian suuria, avarsi niiden näkeminen ajattelumaailmaa. Kotimaisten brändien, kuten Valtran, AVANTin, Tumen ja Kivi-Pekan näkeminen suuren messuhumun keskellä oli hienoa. Tapahtumaa on muuten vaikea kuvailla, se kannattaa ihan itse kokea!

Opintomatkat ovat muutakin kuin koneiden ihmettelyä 

Vertailu ja benchmarkkaaminen ovat tärkeä osa yrityksen toimintaa, myös maataloudessa. On hyvä tiedostaa, että esimerkit voivat näyttää suuntaa mihin suuntaan toimintaa haluaa tai mihin sitä ei ainakaan halua kehittää. Viikon mittainen reissu eri lähtökohdista tulevien, mutta samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa luo paljon uusia ajatuksia. Siinä sivussa luodaan myös uusia ystävyyssuhteita ja yhteisiä kokemuksia. Viimeisten päivien ohjelmassa ollut vierailu olutpanimolle ja yhteinen illanvietto viimeistään tiivistivät joukkoa yhteen.  

Poistuminen omista arkisista kuvioista keskelle ihmispaljoutta vaatii joskus uskallusta ja pitkiä hermoja, mutta katkaisee ajatuksia ja lisää henkistä jaksamista. Kiitos opintomatkan järjestäneille, vastuuta reissussa kantaneille, rahoitukseen osallistuneille ja kaikille matkalla mukana olleille! Loppuun ei enää voi muuta todeta kuin: AGRITECHNICA 2025 – ”NEVÖ FÖGET”!

Teksti: Aija Hytönen.

Kuvat: Aija Hytönen.

Opintomatkalta haettiin uusia ideoita ja kontakteja Kestävä maatalousmuoviketju (KeMu), sekä Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeiden toimintaan. Hankkeiden hallinnoijana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeet toteutetaan EU:n osarahoittamana yhteistyössä MTK-Pohjois-Savon (KeMu) ja ProAgria Keski-Suomen (KeKeMa) kanssa.