Blogi: Miltä maatalousmuovien kierrättäminen näytti vuonna 2025?
Julkaistu 19.12.2025
Maatalousmuovien asianmukaisen hävittämisen ja kierrätyksen edistäminen on globaali haaste. Usea eri taho on lähtenyt taklaamaan haastetta, kuten myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiedonvälitykseen keskittyvä Kestävä maatalousmuoviketju -hanke (KeMu-hanke). KeMu-hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on ollut täynnä tapahtumia, yhteistyökeskusteluja, parhaiden käytänteiden etsimistä ja verkostoitumista. Tässä kooste ensimmäisen hankevuoden päähavainnoista.
Paalikalvoa ja aumamuovia kierrätykseen lähes 4 000 tonnia
Maatalousmuovien kierrättäminen on edistynyt Suomessa vuonna 2025 haastavista ajoista huolimatta. Suomen Maatalousmuovien kierrätys Oy (Sumaki) on jatkanut paalikalvomuovien keräystä kierrätettäväksi. Toiminta laajeni vuoden aikana myös aumamuovien keräilyyn. Sumakiin kuuluvat yritykset kattavat keruun kustannukset myytävien muovien hintaan lisätyllä pienellä kierrätysmaksulla.
Kesällä maatalousmuovien kierrätys koki suuren takaiskun, kun muovijätettä käsitellyt tuotantolaitos ajautui konkurssiin. Tämä aiheutti katkon Sumakin keräilylle, minkä vuoksi heidän tälle vuodelle asettama 4 000 tonnin tavoite saattaa hienoisesti jäädä saavuttamatta. Keräily jatkui syksyn aikana ja muoveja kannattaa edelleen ilmoittaa keräykseen SuMaKi-sovelluksen kautta.
Pakkausmuovien kierrätys edistyy, mutta tiedottamista tarvitaan lisää
Pakkausmuovit kuuluvat lakisääteisen tuottajavastuun piiriin. Pakkausmuovien (kuluttajapakkaukset + yrityspakkaukset) kierrätysaste on tällä hetkellä 29 %, vaikka tälle vuodelle asetettu kansallinen tavoite oli 50 %. Pakkausmuovien kierrätyssaste vaikuttaa Suomen EU-jäsenmaksun suuruuteen, joten kierrätysastetta kannattaisi parantaa sekä yritys-, että kuluttajapakkausten osalta.
Viljelijä saa toimittaa tuotantopanosten muoviset pakkaukset, kuten hylsyt, säkit ja kanisterit, maksuttomasti pakkausmuoveja vastaanottaviin yritysjäteterminaaleihin. Poikkeuksena ovat vaarallisia aineita sisältäneet pakkaukset, jotka kuuluvat joko sekajätteeseen tai vaarallisten aineiden keräyspisteelle. Pakkausten käsittelyohjeet ja vastaanottopisteiden osoitteet löytyvät Sumi Oy:n tai Suomen Pakkaustuottajat Oy:n verkkosivuilta.
4H Reilu teko -säkkikeräys on tehnyt jo 50 vuotta hienoa työtä pakkausmuoveihin kuuluvien säkkien kierrättämisen eteen. Tänä vuonna yhteistyö nuorten, viljelijöiden ja yritysten kesken tuotti ennätyksellisen 916 tonnin tuloksen. Reilu teko on hyvä esimerkki siitä, että kierrätys kehittyy parhaiten yhteistyöllä eri toimijoiden kesken.
Sekalaisen muovijätteen käsittelykäytännöt ovat parantuneet tiloilla
Kaikki muovijäte ei ikävä kyllä kelpaa kiertoon. Muiden kuin pakkausmuovijätteiden asianmukainen hävittäminen on aiheuttamisperiaatteen mukaan jätteen tuottajan vastuulla. Viljelijä on itse vastuussa siitä, että muovijätteet toimitetaan asianmukaiseen polttolaitokseen hävitettäväksi.
Pohjois-Savossa ja nykyään myös Keski-Suomessa toimivan Savon Nostokuljetus Oy:n kokemusten mukaan viljelijät ovat kehittyneet sekalaisen muovijätteen käsittelyssä. Jätteet osataan pakata yhä paremmin, mikä helpottaa lastausta. Kehitettävää olisi vielä siinä, että jätteiden varastointi tehtäisiin tasaisella ja kovalla alustalla, jolloin lastausvaiheessa vältyttäisiin ylimääräisen maa-aineksen joutumiselta jätekuormaan. Kuljettaja kuitenkin kiittelee viljelijöitä hyvästä yhteistyöstä. Sekalaisen muovijätteen keruu tiloilta jatkuu heidän toimestaan ympäri vuoden keliolosuhteiden salliessa. Itä-Suomen murskauskeskus kerää myös sekalaista muovijätettä tiloilta. Heidän toimintansa on tällä hetkellä keruutauolla. Tilannetta voi seurata yrityksen verkkosivuilta.
Yhteistyöllä kehitetään paikallisia ratkaisuja globaaliin haasteeseen
Kansainvälisessä vertailussa Suomen maatalousmuovien kierrättämistä haastaa pitkät välimatkat ja vähäiset toimijat. Viljelijän on haastavaa löytää muovijätteelle vastaanottajaa tai logistiikkayrittäjää. Suomen matala hierarkia on tässäkin asiassa vahvuus. Yhteistyötä pystytään tekemään laajasti eri toimijoiden välillä, minkä vuoksi tietoa kehittämisen tueksi on saatavilla. Muoviketju puhaltaa Suomessa hyvin yhteen hiileen. Tästä kiitos kaikille muoviketjumme toimijoille.
Kansainvälisten käytänteiden benchmarkkausta on tehty myös muovin keräyskäytäntöihin liittyen. Erilaisista olosuhteista huolimatta Suomessa kannattaa ottaa mallia muiden maiden hyvin toimivista käytänteistä. Esimerkiksi Ruotsin pop-up -pisteet toimivat hyvin ja niitä on mahdollista jalostaa Suomen olosuhteisiin sopiviksi. Vahva teknologiaosaamisemme on tärkeää liittää mukaan kehittämistyöhön.
Kansainvälinen yhteistyö korostuu myös muovien ympäristövaikutuksiin liittyvissä tutkimuksissa. Tutkimustulosten jalkauttaminen viljelijöiden käytäntöihin sopivaksi helpottuu viljelijöitä lähellä toimivien hankkeiden avulla. Näin myös viljelijöiden viesti tutkijoille tavoittaa kohteen paremmin. Yhteistyö tutkijoiden, hallinnon, viljelijöiden, yritysten ja soveltavien toimijoiden kesken on osoittautunut tänäkin vuonna hedelmälliseksi.
Opiskelijayhteistyö tuo uutta virtaa
Opiskelijoille annetut toimeksiannot ovat tuottaneet vuoden 2025 aikana tärkeää tietoa hankkeelle. Opiskelijat ovat muun muassa kartoittaneet viljelijöiden toiveita ja tarpeita, sekä opiskelijoiden ja maatalouskauppojen myyjien muovinkierrätysosaamista. Kartoituksista on noussut esiin muun muassa tarve lisätä tiedottamista, sekä panostaa tulevaisuuden ammattilaisten kierrätysosaamisen kehittämiseen. Opiskelijat tuovat myös uusia näkökulmia ”omiin kupliinsa sukeltaneille” asiantuntijoille. Tämä on tiedonvälityksen saavutettavuuden kannalta erittäin tärkeä asia.
Kestävä maatalousmuoviketju, KeMu-hanke jatkaa tiedonvälitystyötä vuonna 2026. Toimenpiteet toteutetaan EU-osarahoitteisesti yhteistyössä Jamkin Biotalousinstituutin, MTK-Pohjois-Savon ja eri sidosryhmien kanssa 1.1.2025-31.12.2026 välisenä aikana.
Lue lisää hankkeesta Maaseutuverkoston verkkosivuilta.
Teksti: Aija Hytönen, projektipäällikkö, Kestävä maatalousmuoviketju -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kuva: Aija Hytönen.
