Blogi: Datalla kohti kannattavampaa ja ennakoivampaa viljakauppaa

Julkaistu 23.6.2025

 

Jyväskylän Tikkakoskella kolme viljanviljelijää ovat ottaneet merkittävän askeleen kohti datalähtöistä ja yhteisöllistä viljakauppaa osana Datapellon uudisraivaajat – viljakaupan uudistaminen yhteisöllisellä datalla -hanketta. Tänä kasvukautena heidän pelloillaan testataan viljasadon määrää ja laatua ennustavia ja todentavia toimenpiteitä, joiden avulla on tarkoitus tarkentaa kasvukauden aikaisiin viljelytoimiin liittyvää päätöksentekoa ja vahvistaa viljelijän asemaa viljamarkkinoilla.

Toukokuussa pidetyssä Datapellon uudisraivaajat -infon Peltolive-lähetyksessä kokoonnuttiin Tikkakoskelle pellon laidalle kuulemaan viljelijöiden näkemyksiä datan hyödyntämisestä viljelyssä ja yhteistyön merkityksestä viljakaupassa. Hankkeen ytimessä on ajatus siitä, että viljelijät voivat yhdessä hyödyntää kerättyä dataa muodostaakseen suurempia, tasalaatuisia viljaeriä markkinoille. Tämä edellyttää yhteisiä toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat tiedon jakamisen ja hallinnan yhteistyöverkostoissa.

”Tavoitteena on paitsi hyvälaatuisten, myös heikompilaatuisten erien kokoaminen ja mahdollisesti kunnostaminen järkevien kauppaerien kasaamiseksi. Kymmenen hehtaarin sadolla on vaikea yrittää kilpailuttaa ostajaa, mutta isommasta sadosta voi jakaa jo erilaisia eriä eri tarkoituksiin”, kertoo hankkeessa mukana oleva viljelijä Jarkko Pakkanen.

Tarkempi ennakointi tuo varmuutta viljakauppaan

Kun isoista viljaeristä solmitaan myyntisopimuksia jo kesken kasvukauden, kasvaa satomäärän ja -laadun ennakoinnin merkitys äärimmäisen tärkeäksi. Tällöin viljelijä tai viljelijäyhteisö sitoutuu toimittamaan ostajalle sopimuksen mukaisen määrän laatuvaatimukset täyttävää viljaa. Ennakoimalla satoa kasvukauden eri vaiheissa saadaan mahdollisuus reagoida hyvissä ajoin, jos tavoitteeseen pääseminen vaikuttaa epävarmalta, kun kasvukauden alku olisikin huono ja sato voisi jäädä pieneksi tai heikkolaatuiseksi.

Satotason ennakoimiseksi on hankkeessa lähdetty nyt testaamaan oraiden ja versojen määrän laskemista teknologiaa ja konenäköä hyödyntämällä ja siitä tehtävää satoennustetta. Idean taustalla on suomalainen yritys Yield Systems, jonka tarjoamalla välineistöllä oraiden laskeminen pellosta voi olla tulevaisuudessa helppoa ja nopeaa. Kuvaaminen onnistuu älypuhelinsovelluksen kautta ja yrityksen kehittämällä telineellä kasvusto saadaan taitettua niin, että oraiden ja versojen tunnistaminen on mahdollista kasvustoa vahingoittamatta. Riittävällä määrällä kuvauspaikkoja voi saada kattavan käsityksen kasvuston tiheydestä lohkolla ja ennustetta voi tarkentaa myöhemmin tähkälle tulovaiheen kuvauksella.

Orasmäärä antaa toki myös käsitystä siitä, onko lisälannoituksella mahdollisesti saatavissa vastetta. ”Jos on tullut vettä ja on hyvät oraat, lisälannoitus kannattaa tehdä. Jos on kuivaa ja orastiheys jäänyt harvaksi, ei suunniteltu lisälannoitusta kannata”, tiivistää Tuomas Mäkinen Salmelan tilalta. ”Siemenviljelijänä tähtään lisälannoituksessa sadon määrän kasvattamiseen, eikä kasvillisuusindeksikartoista välttämättä vielä alkukasvukaudesta ole apua lannoituksen määrän täsmentämiseen. Orasmäärän laskeminen voisi olla apuna tässä”, Mäkinen jatkaa.

Myös viljan laadun seuraamiseksi on hankkeessa suunnitteilla toimenpiteitä. Tarkoituksena on loppukasvukaudesta testata muun muassa viljan sakoluvun ja valkuaisen määrää ja käyttää tietoja hyödyksi puintisuunnitelmaa tehdessä. Yhtenä merkittävänä testaamisen kohteena on tänä vuonna punahomeiden aiheuttamien DON- ja T-2/HT-2 -toksiinipitoisuuksien mittaaminen ennen puintia, jotta vältytään hyvä- ja heikkolaatuisen viljojen sekoittumiselta. Pidemmän ajan seurannan myötä voitaisiin saada kiinni esimerkiksi siitä, minkälaiset sääolot milläkin pellon alueella altistavat hometoksiinien muodostumiselle. Taustatietojen keräämiseksi on Petri Rahkosen peltolohkoille asennettu jo viime vuoden puolella useita maaperäantureita ja oma sääasema.

Tietojenhallinta osaksi kannattavaa liiketoimintaa

Viljelijöiden toiveena on, että tulevaisuudessa kaikki data olisi koottavissa yhteen paikkaan, esimerkiksi viljelysuunnitteluohjelmistoon. Siellä tietojen toivottaisiin olevan helposti tulkittavissa, vaikka liikennevalotasolla, jotta viljelijän ei tarvitsisi käyttää aikaa datan hallintaan ja tulkintaan.

Teemu Autio Suonentieto Oy:ltä nosti tilaisuudessa esiin maataloussektorin datan pirstaleisuuden: eri laitevalmistajilla on omat datamuotonsa ja yhteensovittamisen haasteet konkretisoituvat usein juuri siinä vaiheessa, kun tietoa yritetään koota viljelijän käyttöön. Datan määrä kasvaa jatkuvasti, ja sen hallittavuus nousee keskeiseksi kysymykseksi. Aution mukaan Suonentieto onkin kiinnostunut siitä, minkälaisen datan kanssa viljelijät ovat tekemisissä nyt ja tulevaisuudessa.

Myös DataSpace Europen tuotejohtaja Jyrki Hyyrönmäki korosti viljelijäyhteisön kyvykkyyttä hallita suuria viljaeriä tietojenhallinnan näkökulmasta. DataSpace Europe edistää toiminnallaan maatalouden palveluiden syntymistä ja helpottaa niiden käyttöönottamista. Sujuva datanvälitys mahdollistaa palveluiden tarjoamisen tiloille myös useamman organisaation yhteistyössä. Keskiössä on alkutuotannon kannattava liiketoiminta, jossa teknologia toimii mahdollistajana ja sopimuksilla varmistetaan toiminnan oikeidenmukaisuus kaikille osapuolille.

Teksti: Elina Järveläinen, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kuvat: Adobe Stock & Elina Järveläinen.

Datapellon uudisraivaajat – viljakaupan uudistamien yhteisöllisellä datalla -hanke on Jyväskylän ja DataSpace Europen yhteinen EIP-hanke. Hankkeen rahoituksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus ja Euroopan maaseuturahasto 2023-2027 ja sen toteutusaika on 4/2024 – 12/2026.