Blogi: Hiilijalanjälkiklinikat tarjoavat pk-yrityksille oivalluksia ja uusia oppeja

Julkaistu 27.2.2026

 

Hiilijalanjälkiklinikassa pk-yritys voi matalalla kynnyksellä tutustua yrityksen ilmastovaikutuksiin ja saada tukea päästölaskennan aloittamiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun VAHVA-hankkeen järjestämissä klinikoissa aloitamme perusteista: miksi hiilijalanjälki ylipäätään on tärkeä?

Hiilijalanjäljen laskennan perusteet tulevat tutuiksi klinikoilla

Hiilijalanjälki pyrkii kuvaamaan yrityksen toiminnan vaikutuksia ilmastoon. EU:n kestävyysraportointisääntely edellyttää suuria yrityksiä selvittämään hiilijalanjälkensä koko arvoketjun osalta. Siksi pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) on hyvä perehtyä siihen voidakseen tulevaisuudessakin toimia suurten yritysten arvoketjuissa ja julkisissa hankinnoissa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa hankkeessa (VAHVA-hanke) pyrimme vahvistamaan keskisuomalaisten pk- ja mikroyritysten kyvykkyyttä raportoida toiminnastaan asiakkaiden, tulevien asiakkaiden ja rahoittajien edellyttämällä tavalla. Järjestämme esimerkiksi klinikoita ja tietoiskuja vastuullisuusraportointiin liittyen.

Vuoden 2025 aikana VAHVA-hanke on järjestänyt useita hiilijalanjälkiklinikoita Keski-Suomessa. Klinikoissa on käyty läpi, mitä hiiilijalanjäljen laskenta tarkoittaa ja sitä, miten laskentaa käytännössä tehdään GHG-protokollan (Greenhouse Gas) mukaisesti. GHG-protokolla on maailmanlaajuisesti käytössä oleva standardi, jonka avulla yritykset voivat laskea ja raportoida yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti hiilijalanjäljestään.

Hiilijalanjäljen laskennassa keskitytään Scope 1-, 2- ja 3-päästöihin. Erityisesti päästökertoimien löytäminen ja niiden luotettavuus herättivät klinikan osallistujissa paljon kysymyksiä. Scope 1 ja 2 päästöjen laskeminen on yleensä helpointa, koska nämä päästöt ovat peräisin yrityksen omasta toiminnasta eli omista ajoneuvoista sekä omasta tai ostetusta energiasta. Scope 3 päästöt ovat yrityksen epäsuoria päästöjä eli ne muodostuvat yrityksen arvoketjuissa. Scope 3 päästöjen laskeminen voi olla pienille yrityksille iso haaste – varsinkin, jos päästötietoja alihankintaketjusta ei ole helposti saatavilla. (Greenhouse Gas Protocol).

Lisäksi klinikoissa tutustuttiin eri laskentatyökaluihin, kuten BioCodeen, AskKaukoon ja oppilaitosten ilmaisiin laskureihin. Klinikoissa ei varsinaisesti tehty laskentaa, vaan keskityttiin ymmärtämään työkalujen toimintalogiikkaa, raportteja ja kustannuksia.

Klinikat tarjoavat keskustelualustan ja uusia oivalluksia hiilijalanjäljen laskennasta

Hiilijalanjälkiklinikoiden aikana on käynyt ilmi, että ilmaston lämpeneminen herättää monissa klinikan osallistujissa huolta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Siksi haluamme nostaa keskusteluun ilmastotoivon näkökulman ja uskon siihen, että yksittäisillä ja yhteisillä teoilla on merkitystä. Ilmastomuutoksesta puhuttaessa varsinkin nuorten kanssa on hyvä pitää esillä myös ilmastotoivon näkökulmaa, jotta maailma ja tulevaisuuden näkymät eivät näyttäisi liian synkiltä. Yksi toivon merkki on esimerkiksi se, että ilmastotyötä tehdään jo laajasti niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla, ja moni yritys toteuttaa hiilijalanjälkilaskentaa vapaaehtoisesti osana vastuullisuustyötään.

Entä, jos yritys ei ole vielä aloittanut hiilijalanjäljenlaskentaa? Erityisesti pienemmille toimijoille yksi matalan kynnyksen tapa päästä alkuun on teettää ensimmäinen hiilijalanjälkilaskenta opiskelijatyönä, mikä tukee samalla korkeakouluopiskelijoiden oppimista ja työelämäyhteyksiä. Yritys voi myös tutustua klinikoiden aineistoihin, jotka ovat saatavilla Jamkin verkkosivuilla tai ilmoittautua mukaan keväällä 2026 järjestettävään klinikkaan.

Klinikat ovat tarjonneet meille asiantuntijoille myös arvokasta oppia omaan työhön: käydyt keskustelut syvensivät omaa osaamista ja ymmärrystä aiheesta. Esimerkiksi yritysten esittelemät laskentatyökalut avasivat uusia näkökulmia, ja kiinnostus laajeni hiilijalanjäljestä myös luontojalanjäljen tarkasteluun. Lisäksi omat verkostot laajenivat opetustyön ulkopuolelle ja loivat pohjaa uudelle yhteistyölle.

Hiilijalanjälkiklinikat ovat osoittaneet konkreettisesti, että ilmastotyö ei ole pelkkää laskentaa. Se on ennen kaikkea vuoropuhelua, yhdessä oppimista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Parhaimmillaan se on toivoa herättävä kokemus siitä, että muutos on mahdollinen.

Klinikan järjesti Euroopan Unionin osarahoittama VAHVA – Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa -hanke. Lisätietoa löydät täältä.

Lähteet: Greenhouse Gas Protocol (GHG protokolla) https://ghgprotocol.org/

Kirjoittajat: Kirsi Knuuttila (vanhempi asiantuntija, Jamk), & Tarja Stenman (lehtori, Jamk).

Kuva: Adobe Stock.