Blogi: Hoitokalastajat Alasella

Julkaistu 3.6.2024

 

Vehniän Alanen-järvellä on päästy tositoimiin. Toisin sanoen kalastustoimiin. Järvessä on ollut jäiden lähdöstä alkaen kahdeksan rysää pyynnissä. Rysät ovat kuin isoja katiskoja, jotka viritetään järveen. Rannan suuntaisesti uivat kevätkutuiset kalamassat ohjautuvat rysän kalapesään nalkkiin, josta ne voidaan käydä nostamassa veneen kyytiin.

Pyydykseen menneistä kaloista vapautetaan petokalat, jotka tekevät samaa työtä kuin hoitokalastajat (syövät eli poistavat särkikaloja järvestä). Optimaalisinta olisikin saada järvi tilaan, jossa vahva petokalakanta pitäisi särkikalojen runsautta kurissa. Silloin hoitokalastaja voisi jäädä rannalla nautiskelemaan kesästä. Nyt kuitenkin järvi tarvitsee auttavaa kättä.

Hoitokalastuksella pyritään siis poistamaan järven vinoutunutta särkikalavaltaista kalastoa. Pyrkimyksenä on parantaa järven vedenlaatua ja sitä kautta virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Miten runsas särkikalakanta vaikuttaa veden laatuun?

Särkikalavaltainen kalasto vaikuttaa useiden eri toimien kautta järven veden laatuun. Runsastuneet särkikalat syövät voimakkaasti eläinplanktoneja, joka johtaa levän (kasviplanktonin) runsastumiseen. Levämäärien runsastuminen aiheuttaa virkistyskäyttöhaittoja ja muuttaa järven koko ekosysteemiä. Särkikalat myös pöyhivät järven pohjaa vapauttaen sinne laskeutunutta fosforia, jota levät käyttävät ja pääsevät runsastumaan.

Mihin kaikki tuhannet kilot särkikaloja käytetään?
Särkikalathan eivät ole tunnetusti kovin haluttua kalaa ruokapöytään. Voin kyllä kokemuksesta sanoa, että Alasen-järven särki pannulla paistettuna maistuu mainiolta. Hoitokalastuksen saaliista suurin osa on mennyt turkistarhalle, pienempi osa elintarvikekäyttöön Järki Särki Oy:lle ja osa talkookalastajien suihin.

Alasen hoitokalastus vuonna 2023

Viime vuonna tehtiin talkoohoitokalastusta keväällä ja nuottausta ammattikalastajan toimesta elokuussa. Vuoden yhteenlaskettu saalis oli yli 4000 kiloa.

Tmi Arto Hautala teki neljä nuottauspäivää (23.–26.8.2023). Viimeisenä päivänä alkoivat saalismäärät tippua, joten pyynti lopetettiin. Kokonaissaaliskertymä oli yli 3 000 kg. Saalislajeja olivat särki, lahna, ahven, kiiski ja hauki. Saaliista vapautettiin haukia yli 650 kpl ja ahvenia (yli 15 cm) n. 150 kpl.

Paikalliset talkookalastajat tekivät kolme viikkoa rysäpyyntiä (4.–25.5.2023) yhdellä rysällä. Talkoisiin osallistujia oli lähes 20 eri henkilöä, ja talkootunteja kertyi n. 190. Saalista saatiin yli 1000 kg ja saalislajeja olivat särki, lahna, ahven, kiiski ja hauki. Petokalat vapautettiin.

Onnistuneen hoitokalastuksen vaikutuksia

Parhaimmillaan onnistunut hoitokalastus palauttaa rehevöityneen järven takaisin karumman järven tilaan. Levämäärät vähenevät, joka johtaa veden kirkastumiseen. Tällainen muutos vaikuttaa koko järven ekosysteemiin. Järven kirkastuminen voi johtaa virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääntymiseen ja ennen ”hylättynä” ollut järvi otetaan uudelleen käyttöön. Jopa rantatonttien ja vesialueen arvo voivat nousta.

Hoitokalastus ei toimi kaikilla järvillä

Hoitokalastuksen onnistuminen tai muutoksen pysyvyys eivät kuitenkaan ole ollenkaan itsestäänselvyys. Osalla järvistä hoitokalastuksella ei saadakaan halutunlaisia muutoksia. Syitä voivat olla esimerkiksi:

• Usein särkikaloja ei saada poistettua riittävän tehokkaasti, jolloin se ei tuo haluttua muutosta järven tilaan.
• Hoitokalastusta ei jatketa riittävän pitkään, jolloin särkikalavaltainen kalasto palaa järveen. Samalla järven vedenlaatu palautuu entiseen rehevään tilaansa.
• Järveen tulee liian suuri ulkoinen kuormitus, joka ylläpitää järven rehevää tilaa. Hoitokalastuksen lisäksi tarvittaisiin vesiensuojelutoimenpiteitä järven valuma-alueella.
• Järven monimutkainen ravintoverkkorakenne on sellainen, ettei hoitokalastus tuo haluttua muutosta järven tilaan.

Alasen hoitokalastus vuonna 2024 ja jatko?

Tänä vuonna Alasella ei nuotata, vaan koko pyyntipanos laitetaan keväällä aloitettuihin rysäpyynteihin. Pyyntejä jatketaan muutamasta viikosta maksimissaan juhannukseen asti. Toukokuun puoliväliin mennessä saalista on kertynyt jo 4000 kiloa eli ihan hyvin on mennyt. Hoitokalastusta on toteutettu kahtena vuotena (2023 ja 2024) hankerahoituksella. Jatkoa kalastukseen olisi tarkoitus saada, jotta voidaan saada pysyvämpiä tuloksia. Hankkeessa onkin tarkoitus laatia suunnitelma jatkopyynnille.

Nykyinen hoitokalastushanke on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimesta. Hankkeen rahoittajina ovat Keski-Suomen ELY-keskus (vesiensuojelun tehostamisohjelma, valtionavustus) ja Laukaan kunta. Talkookalastusta on myös laskettu rahoitukseen. Talkookalastajat ovatkin olleet aktiivisia, kiitos siitä.

Alasen hoitokalastus -hanke
Teksti ja kuvat: projektipäällikkö Samuli Lahtela, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti