Blogi: Kestävä rahoitus tukee yritysten vastuullisuutta

Julkaistu 24.4.2026

 

Rahoituslaitosten kautta voidaan vaikuttaa tehokkaasti yrityksiin ja niiden toiminnan kestävyyteen. EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa on rakennettu lainsäädäntöä, jolla pyritään muun muassa ohjaamaan pääomia ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävään toimintaan. ”EU on lähtenyt liikkeelle rahoituslaitoksista, koska niiden avulla voidaan vaikuttaa tehokkaasti yrityskenttään”, arvioi pankinjohtaja Mika Hasu Nordeasta.

Esimerkiksi kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (SFDR) velvoittaa rahoituslaitoksia antamaan standardoitua, vertailukelpoista tietoa kestävyyteen liittyvistä asioista sekä tuote- että yhtiökohtaisesti. Päätavoitteita ovat sijoitustuotteiden läpinäkyvyyden parantaminen, rahavirtojen ohjaaminen kestävään kasvuun sekä viherpesun torjuminen.

Hasun mukaan Nordean vastuullisuustyössä on kaksi tärkeää tavoitetta: rahoituksen kanavoiminen vihreisiin hankkeisiin ja neuvontatyö asiakkaiden suuntaan. Suurin osa Nordean päästöistä tulee luotto- ja sijoitussalkun asiakkaiden päästöistä. Koska pankin tavoitteena on saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä, on Nordeassa kehitetty muun muassa seitsenportainen malli keskusteluihin yritysasiakkaiden kanssa. Sen avulla arvioidaan, miten ne ovat edistäneet vastuullisuustyötään – etenkin ilmastotoimia – sekä mitkä ovat niiden tavoitteet ja tulevat suunnitelmat.

”Varsinkin isommilta yrityksiltä saadaan ihan kovaa dataakin. Monen PK-yrityksen osalta laskenta on tietysti vielä paljon horjuvampaa, siellä joudutaan turvautumaan ikään kuin reseptiikkaan: oletetaan, että jos yritys toimii tuolla toimialalla ja on tuon kokoinen, todennäköisesti sen päästöt ovat suurin piirtein tuota luokkaa”, Hasu kertoo. Tällöin laskenta perustuu rahoitusalan PCSF standardiin.

EU:n taksonomia täydentää SFDR-asetusta. Se on tieteeseen perustuva luokittelujärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävän toiminnan ja asettaa sille kriteerit. Taksonomian tarkoituksena on auttaa investoijia tekemään kestävän kehityksen mukaisia investointipäätöksiä, vaikkei se sisälläkään pakollisia vaatimuksia.

Nordea myöntää vihreitä lainoja, joiden investointien tulee olla sopusoinnussa Nordean omien ja EU:n ympäristötavoitteiden kanssa ja edistää kestävää kehitystä. Mika Hasun mukaan kriteerit pohjautuvat pitkälti EU-taksonomian teknisiin arviointikriteereihin. ”Esimerkiksi öljylämmityksestä biolämmitykseen siirtymisessä vähennyksen on oltava vähintään 80 %, jotta hanke voidaan laskea vihreäksi”, Hasu kertoo. ”Vihreä laina voi olla yritykselle hinnaltaan edullisempi, mikä johtuu esimerkiksi siitä, että siihen on mahdollista saada Euroopan investointirahaston takaus. Uskonkin, että vihreät ja ei-vihreät investoinnit tulevat tulevaisuudessa eriytymään hintatasoltaan.”

Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) tavoitteena on tuoda vastuullisuusraportointi samalle viivalle taloudellisen raportoinnin kanssa. Vaikka direktiivi koskee suoraan vain suuryrityksiä, niiden antamien kestävyystietojen pitää kattaa koko yrityksen arvoketju. Direktiivillä on siis epäsuora vaikutus pk-yrityksiin. EU onkin julkaissut myös vapaaehtoisen kestävyysstandardin (VSME) ohjaamaan pk-yritysten vastuullisuusraportointia.

Teksti on kirjoitettu osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa -hanketta (VAHVA-hanke), joka on Euroopan unionin osarahoittama. VAHVA-hanke järjestää tietoiskuja ja kokoaa yrityksille hyödynnettävää materiaalia vastuullisuusraportoinnista. Tutustu tarkemmin.

Kirjoittajat: Sari Karppala ja Annemari Sinikorpi

Kuva: Adobe Stock