Blogi: Maatalousmuovin kiertotalous kasvuun, ekovelka laskuun
Julkaistu 27.3.2025
Velkaantuminen tuntuu olevan Suomessa päivän sana, puhuttiin sitten valtion euroista tai luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivää vietetään tänä vuonna huhtikuun kuudes päivä. Suomen ylikulutuspäivä vaihtelee vuosittain sen mukaan, missä kohtaa suomalaiset ovat edellisen vuoden aikana kuluttaneet laskennallisesti maapallon vuosittaisen luonnonvarojen tuottamiskyvyn. Päivämäärä on karu. Olemme kuluttaneet vuonna 2024 luonnonvaroja 96 päivässä 365 päivän edestä. Tarvitsisimme käytännössä 3,8 maapallon luonnonvarat, jotta vuosittainen kulutuksemme olisi kestävällä pohjalla. Globaalissa vertailussa Suomi jakaa Venäjän kanssa sijaa 18/86 nopeimmin ekovelkaantuvien maiden listalla. (Country Overshoot Days, 2025.)
Ylikulutuksen suitsiminen on nyky-yhteiskunnassa haastavaa. Tarvitsemme päivittäin paljon energiaa, erilaisia liikenneratkaisuja, erilaisia infrastruktuureja ja rakennuksia, sekä ruokaa. Kaikki edellä mainitut kuluttavat luonnonvaroja ja lisäävät ilmastoon kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia, etenkin silloin, kun niiden tuottamiseen kuluu fossiilisia polttoaineita. Vaikka tilanne voi ahdistaa, lamaantuminen ei kannata. Asiaa kannattaa sen sijaan lähestyä ratkaisujen kautta. Jokainen voi miettiä omalta osaltaan, mitä voisi tehdä, jotta ylikulutus ja siitä koituvat ympäristöhaitat saataisiin kestävämmälle tasolle. Vanha, mutta hyvä tapa päästöjen ja luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämiseen on kiertotalouden edistäminen. Kiertotalous on kuitenkin terminä niin laaja, että pieni rajaaminen auttaa konkretisoimaan sitä. Tarkastellaan kiertotaloutta nyt maatilalla syntyvien muovijätteiden kautta.
Miksi maatalousmuovijätteen kierrätys kannattaa?
Suomessa syntyy vuosittain noin 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä (Suur-Uski, 2023). Tästä määrästä vain noin 20 % on toistaiseksi päätynyt uudelleen materiaalikiertoon (Härkönen, 2023). Maatalousmuovijätteen kierrättäminen on ollut haastavaa, sillä välimatkat ovat Suomessa pitkiä, muovinkeräykseen ei ole ollut valtakunnallisesti toimivia keräyspalveluita, ohjeistukset ovat olleet ristiriitaisia ja muovijätteen käsittelystä koituvat kustannukset viljelijöille suuria. Muovit ovat maatiloille suuri ongelma, jonka ratkaiseminen on edennyt hitaasti. (Räsänen, 2024.) Onneksi kehitystä on alkanut tapahtumaan kiihtyvällä vauhdilla eri tahojen toimesta.
Maatalousmuovit soveltuvat kemiallisen rakenteesta puolesta hyvin kierrätettäviksi, sillä ne koostuvat pääosin yhdestä muovilaadusta valmistetuista kerroksista useamman eri muovilaatuisen kerroksen sijaan. Tämän vuoksi maatalousmuovijäte on käsiteltävissä uusiksi tuotteiksi mekaanisesti, mikä säästää energiaa kemialliseen käsittelyyn verrattuna. Muovin raaka-aineena käytetään edelleen pääosin fossiilista öljyä, joten kierrättämällä muovia saadaan öljy pidettyä materiaalikierrossa polttamisen sijaan. Kierrättäminen vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja uusiomuovin
valmistuksesta syntyvien haitallisten kasvihuonekaasupäästöjen määrää hilliten ilmastonmuutosta. (Hytönen, 2024.)
Maatalouden muovijätteet kiertoon, mutta minne?
Maatalousmuovijätteen vastaanottajia voi olla toisinaan vaikeaa löytää. Haasteeksi voi muodostua myös eri vastaanottajien erilaiset lajitteluvaatimukset ja hinnastot. Katsotaan nyt kuitenkin, mitä palveluita muovijätteen hävittämiseen on tällä hetkellä tarjolla.
4H:n Reilu teko -säkkikeräys on jo 50 vuoden ajan kerännyt maksutta lannoite- ja siemensäkkejä kiertotalouden tarpeisiin. Keräyksen avulla on saatu nuorille työpaikkoja ja sitä kautta palkkatuloja, sekä tuettu 4H:n nuorisotyötä. Säkkikeräys onnistui vuonna 2024 ennätyksellisen hyvin ja tuotti 851 000 kiloa muovia kiertotalouden tarpeisiin. Keräystä suoritettiin ympäri Suomea yli sadan 4H-yhdistyksen toimesta. (Reilu Teko -säkkikeräyksessä kierrätettiin ennätykselliset 851 000 kiloa muovia, 2024.
Maataloudesta syntyvät pakkausmuovijätteet voi muutenkin kuin säkkien osalta toimittaa maksutta yritysjätteiden vastaanottoterminaaleihin. Sumi Oy:n arvion mukaan vuonna 2022 pantittomien pakkausmuovien kierrätysaste oli noin 33-35 %. Määrä pitää sisällään sekä yksityisten, että yritysten pakkausmuovijätteet. Kirittävää on vielä, sillä vuodelle 2025 Suomen kierrätystavoitteeksi oli asetettu pakkausmuovien osalta vähintään 50 %. Vastaanottoterminaaleissa on siis tilaa ja niitä kannattaa hyödyntää tilan jätehuoltoa suunniteltaessa. (Vuonna 2022 pantittomien muovipakkausten keräys- ja kierrätysaste kasvoivat maltillisesti, 2023.)
Suomen maatalousmuovien kierrätys Oy aloitti lajitellun paalikalvomuovin keräämisen kierrätyksen raaka-aineeksi maksuttomasti vuonna 2024. Elokuun alussa alkanut keräys saavutti aloitusvuoden tavoitteen välittäen 2 miljoonaa kiloa käytettyä paalikalvomuovia kierrätyksen raaka-aineeksi. Vuoden 2025 tavoitteeksi on asetettu 4 miljoonaa kiloa ja keräykset ovat jo käynnistyneet. Toiminta laajenee pikkuhiljaa myös muihin muovilajeihin. Keräykseen otetaan keväästä 2025 alkaen maksuttomasti myös kierrätykseen kelpaavia aumamuoveja. Aumamuovien keräystavoitteeksi on asetettu 500 000 kiloa vuoden 2025 aikana. (Lundin, 2025.)
Lisäksi eri paikkakunnilla saattaa olla paikallisesti toimivia palveluntarjoajia, jotka ottavat vastaan kierrätyskelpoista raaka-ainetta. Yhteystietoja voi kysyä kunnan viranomaisilta, MTK:n kautta tai maaseutukehittämiseen liittyviltä hanketoimijoilta.
Kun kierrätys ei onnistu, muovijätteet kuuluvat energiantuotantoon
Suomen lainsäädännön mukaan muovijätteitä ei saa enää sijoittaa maaperään, eli kaatopaikalle muoveja ei siis Suomessa enää viedä. Muovijätteet eivät kuulu myöskään pellon laitaan, navetan kulmalle tai tilalla poltettaviksi. Yritykset, maatilat mukaan lukien, eivät kuulu automaattisesti myöskään kunnallisen jätehuollon piiriin. (Hytönen, 2024).
Yritysten jätehuolto tulee järjestää ensisijaisesti markkinaehtoisten jätehuoltopalveluiden kautta. Palvelun kilpailutus onnistuu verkossa Motivan hallinnoiman Materiaalitorin kautta. Mikäli markkinaehtoista jätehuoltopalvelua ei saada kilpailutuksen kautta, on kunta velvollinen järjestämään jätehuollon toissijaisen vastuun kautta yrittäjän tähän vedotessa. Velvollisuus pätee vain niihin jätteisiin, jotka ovat määrältään ja laadultaan kunnan jätehuoltojärjestelmän käsiteltävissä. (Suomen Kiertovoima ry:n jäsenten TSV-palvelut, 2025.)
Muovijätemäärien ollessa suuria, kannattaa muistaa eri hankkeet ja niiden toteuttajaorganisaatiot. Maataloutta koskevia hankkeita on hyvä katsella esimerkiksi Maaseutuverkoston verkkosivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi Kestävä maatalousmuoviketju, KeMu -tiedonvälityshanke, joka toimii Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueella vuosien 2025-2026 aikana. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja MTK-Pohjois-Savon kesken Euroopan maaseuturahasto 2023-2027 rahoituksella. KeMu-hanke etsii ja välittää tietoa maatalousmuovijätteen kierrättämisen ja asianmukaisen hävittämisen hyvistä käytänteistä. (Kestävä maatalousmuoviketju.)
Tässä vaiheessa voidaan varmasti todeta, että apua muovijäteongelmaan on saatavilla, kun vaan tietää mistä etsii. Älä siis jää yksin maatilasi muovijäteongelman kanssa, vaan ota rohkeasti yhteyttä alan asiantuntijoihin ja kysy apua muovijätteen käsittelyyn tilalla. Yhteistyön avulla maatalousmuovien käsittelyä voidaan lisätä ja hillitä samalla myös kansallisen ekovelan kasvua.
Teksti: Aija Hytönen.
Kuva: Aija Hytönen.
Lähteet
Country Overshoot Days. 2025. https://www.overshootday.org/newsroom/country-overshoot-days/. Viitattu 25.3.2025.
Hytönen, A. 2024. Teoksessa Aija Hytönen (toim.) Maatilojen muovit kiertoon. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 335. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-754-2.
Härkönen, M. 2023. Muovin kemiallinen kierrättäminen. KieMaRa-hankkeen Syventymistä kiertotalouden innovaatioihin-arvoketjuja biohiilelle ja maatalousmuoville -webinaari 22.3.2023.
Kestävä maatalousmuoviketju. N.d. Viitattu 25.3.2025. https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet/kestava-maatalousmuoviketju/.
Lundin, A. 2025. Yhteistyöpalaveri Sumaki-KeMu 20.2.2025.
Reilu Teko -säkkikeräyksessä kierrätettiin ennätykselliset 851 000 kiloa muovia. 2024. Viitattu 25.3.2025. https://www.yara.fi/uutiset-ja-tapahtumat/uutiset/2024/2024-11-27-reilu-teko-sakkikerayksessa-kierratettiin-ennatykselliset-851-000-kiloa-muovia/.
Räsänen, N. 2024. Teoksessa Aija Hytönen (toim.) Maatilojen muovit kiertoon. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 335. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-754-2.
Suomen Kiertovoima ry:n jäsenten TSV-palvelut. 2025. Viitattu 25.3.2025. https://www.motiva.fi/ratkaisut/kiertotalous/materiaalitori/suomen_kiertovoima_ry_n_jasenten_tsv-palvelut.
Suur-Uski, I. 2024. MuKi-hankkeen loppuseminaari 25.1.2024. https://youtu.be/tIm3OYdk6f4. Viitattu 25.3.2025.
Vuonna 2022 pantittomien muovipakkausten keräys ja kierrätysaste kasvoivat maltillisesti. 2023. Viitattu 25.3.2025. sumi.fi/2023/06/20/vuonna-2022-pantittomien-muovipakkausten-kerays-ja-kierratysaste-kasvoivat-maltillisesti/.
