Blogi: Matkalla muovien maailmaan
Julkaistu 3.10.2025
Kuluneen puolen vuoden ajan ajatukseni ovat olleet muovisia. Aloittaessani maaliskuussa projektityön Kestävä maatalousmuoviketju -hankkeessa, en todellakaan osannut kuvitella, kuinka kokonaisvaltaisesti muovit tulisivat valtaamaan ajatukseni.
Liityin hankkeeseen sen ollessa jo käynnissä, ja sitä fiilistä voi osuvasti kuvailla liikkuvaan junaan hyppäämiseksi. Enhän tiennyt maatalousmuoveista juuri mitään, vaikka pohjalla oli jo maatalousalan perustutkinto, työt lomittajana sekä yli kolme vuotta agrologiopintoja. Tietoa oli niin paljon opittavaksi, eikä pelkästään muoveista, vaan myös hanketyöstä. Alkuajat kuluivatkin hanketyön kiemuroihin perehtyessä, siinä samalla muovipuheita kuunnellen. KeMun viikkopalavereissa en nimittäin aluksi ymmärtänyt ollenkaan mistä puhutaan, kun puheissa vilisivät eri toimijoiden nimet tai lyhenteet, rahoitusmallit, muovilaadut, pesut ja granuloinnit.
Onneksi kemulaisten kärsivällisyys riitti typerillekin kysymyksilleni, joten iso kiitos kaikesta, mahtavat muovimuijat Aija Hytönen, Noora Räsänen ja Heini Mämmi! Ilman heitä tämä työ olisi ollut vain yksi kokemus muiden joukossa. Nyt sillä oli merkitystä, sillä he innostivat ja kannustivat oppimaan lisää, ja muutaman kuukauden kuluttua huomasin, että heidän muovipuheensa olivat tarttuneet minuunkin. Ymmärsin, ja yhtäkkiä osasin myös puhua, keskustella ja argumentoida aiheista, joista vielä hetki sitten en tajunnut mitään.
Minusta oli huomaamattani tullut asiantuntija. Toki olen vielä asiantuntijuuteni alkumetreillä, ja paljon on vielä opittavaa. Mutta nyt tiedän, että näinkin lyhyessä ajassa asiantuntijuus pystyy kehittymään merkittävästi. Minun matkani muovien parissa ei ole vielä ohi, sillä myös opinnäytetyöni aihe koskee – yllätys yllätys – muovinkierrätystä.
”Olen löytänyt muovista maailman, jota en tiennyt olevan olemassa”
Olen saanut oppia, kuinka maatalousmuovien kierrätys on Suomessa vielä vähän takamatkalla verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Olen yrittänyt löytää ratkaisuja, joita voitaisiin hyödyntää Suomen olosuhteissa – benchmarkkausta, tiedättehän. Olen lukenut tutkimuksia, julkaisuja, artikkeleita. Olen osallistunut seminaareihin, webinaareihin, tapahtumiin. Olen katsonut ja kuunnellut, oppinut ja ihmetellyt. Etsinyt ratkaisuja yhdessä niin Suomen kuin muun maailmankin muovinkierrätysasiantuntijoiden kanssa.
Olen oppinut, että meitä on monia, jotka haluavat muuttaa maailmaa. Emme ole yksin, vaan on olemassa valtava määrä ihmisiä, jotka etsivät vastauksia samoihin ongelmiin kuin mekin. Meidän pitää vain löytää toisemme, sillä siten voimme löytää ratkaisuja. Kemulaisuuteni aikana olen kohdannut näitä ihmisiä. Olen vaikuttunut ja vakuuttunut heidän teoistaan ja puheistaan, esityksistään ja tutkimuksistaan, kaikesta siitä valtavasta työstä, jota on jo tehty maatalousmuovien kierrätysasteen parantamiseksi.
Olen löytänyt muovista maailman, jota en tiennyt olevan olemassa. Materiaali, jonka haitoista ja ongelmista saamme harva se päivä lukea lehdistä, onkin yhdistänyt valtavan määrän ihmisiä, jotka yrittävät parhaansa mukaan pelastaa tätä planeettaa. Askel, idea ja innovaatio kerrallaan nämä ihmiset pyrkivät muuttamaan maailmaa.
Muovittomaksi tätä maailmaa ei tulla koskaan saamaan – eikä tarvitsekaan – mutta mikromuovin syntymisen vähentäminen ja muovien fossiilittomuus olisivat jo erittäin hyviä tavoitteita. Niitä kohti meidän jokaisen tulisi pyrkiä teoillamme ja valinnoillamme. Voimme valita kaupassa vähemmän pakkausmuoveja sisältäviä tuotteita, voimme tarkistaa, onko tuote valmistettu kierrätetystä muovista, ja välttää ostamasta fossiilisista raaka-aineista valmistettuja muovituotteita. Voimme jo kaupassa miettiä tuotteiden ja pakkausten kierrättämistä. Voimme lajitella muovimme, ja vaatia toimivampia kierrätys- ja keräysinfrastuktuureja. On siis paljon, mitä meistä jokainen pystyy tekemään.
Olen oppinut, että muovia vastaan ei kannata taistella. Muovi on hyödyllinen ja korvaamatonkin keksintö lukemattomissa käyttökohteissa. Vastaan taistelun sijasta meidän tulisi valjastaa muovi vihollisesta yhteistyökumppaniksemme. Siihen toki on pyrittykin kaikkina näinä muovin valloittamina vuosikymmeninä, mutta nyt meidän pitää vain laatia säännöt uudelleen, tähän maahan, ilmastoon ja aikaan sopiviksi.
Kestävä maatalousmuoviketju -hanke kehittää ratkaisuja maatalousmuovien kierrätysasteen parantamiseksi
KeMu-hankkeen perusidea on etsiä ja välittää tietoa maatalousmuovijätteen kierrättämisen ja asianmukaisen hävittämisen hyvistä käytänteistä. Tutustuu erilaisiin käytänteisiin niin Suomessa, kuin ulkomaillakin.
Iso osa tiimin työtä on viestiä niin tilallisten, logistiikkatoimijoiden, muovin käsittelijöiden ja kierrättäjien, sekä jatkojalostajien kanssa. Kemulaiset kuuntelevat tilallisten ajatuksia maatalousmuovin kierrättämiseen liittyvistä haasteista, ja pohtivat alueellisesti soveltuvia ratkaisuja yhdessä yhteistyötahojen kanssa.
Viestinnällä pyritään saattamaan tilallisten tietoon toimintatapoja, joiden avulla heidän maatalousmuovinsa on kierrätykseen ja jatkojalostukseen soveltuvaa. Tiedotustyötä tehdään esimerkiksi hankkeen omilla verkkosivuilla, erilaisissa tapahtumissa, uutiskirjeissä, artikkeleissa ja medioissa.
Hankkeen nettisivut löydät tämän linkin takaa.
Teksti: Satu Harju, harjoittelija, Kestävä maatalousmuoviketju -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kuva: Satu Harju.
KeMu-hanke toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimana yhteistyössä MTK-Pohjois-Savon kanssa. Hankkeen rahoituksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus ja Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.