Blogi: Miksi maatalousmuovijätteen syntypaikkalajittelu on tärkeää?
Julkaistu 13.5.2025
Tunnustan. Olen kierrätyshullu, aina ollut ja toivottavasti tulen aina olemaan. Kierrätän, korjaan, ideoin ja tuunaan, ja mikä tärkeintä — lajittelen.
Lajittelen kotonani syntyvät jätteet mahdollisimman tarkasti, koska se on hyväksi ympäristölle, sekä siksi, että olen huomannut konkreettisesti hyötyväni siitä. Mitä tarkemmin lajittelen, sitä vähemmän taloudessamme syntyy sekajätettä, ja näin ollen sekajätteen keräyskustannuksia. Miksi maksaisin jäteyhtiölle enemmän, jos voin omilla toimillani vaikuttaa merkittävästi omiin kustannuksiini? Samaa kysyn myös viljelijöiltä, jotka tuskailevat pihansa valloittaneiden muovikasojen äärellä.
Syntypaikkalajittelu on ratkaiseva tekijä maatalousmuovin hyötykäyttöasteen nostamisessa
Maataloudessa kertyy vuosittain valtavia määriä muovijätettä, mutta Suomessa ei vielä ole olemassa yhtenäistä kierrätysjärjestelmää. Toimimattoman kierrätysjärjestelmän vuoksi maatalousmuovijätettä hävitetään edelleen myös laittomin keinoin esimerkiksi tilalla polttamalla.
Onneksi parempia ja edullisempiakin vaihtoehtoja on. Tiesitkö, että edullisimmillaan Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy eli SuMaKi noutaa lajitellut maatalousmuovisi veloituksetta? Sen sijaan sekalaisen muovijätteen hävittämisestä joudut maksamaan.
Maatalousmuovijätteen kohdalla syntypaikkalajittelulla tarkoitetaan jätteen lajittelua maatilalla – eli siellä, missä jätettä syntyy. Syntypaikkalajittelun lisäksi on tärkeää huomioida jätteiden asianmukainen varastointi. Valitettavan usein tiloilla näkee sään armoille jätettyjä sekalaisia muovikasoja, joihin on heitetty sekaisin kaikki vähänkin muovia muistuttava. Näin ei kuitenkaan kannata toimia.
Syntypaikkalajittelu on yksi maatalousmuovien kierrättämisen keskeinen haaste. Sitä parantamalla saisimme enemmän muovia hyötykäyttöön uusiomuovien raaka-aineeksi, ja näin muoviteollisuudessa ei tarvitsisi tuottaa uutta muovia ekologisesti kestämättömistä raaka-aineista.
Kustannukset hallintaan kolmen muistisäännön avulla
Puhutaan vielä hetki rahasta, sitä tuskin yhdelläkään viljelijällä on liikaa. Miksi maksaisit ylimääräisiä euroja siitä, että muovijätteesi hakeva logistiikkatoimija kuskaa pahimmillaan lähes puolet kuorman painosta pelkkää vettä, soraa, puunpalasia ja muuta kierrätykseen kelpaamatonta jätettä?
Näin tapahtuu, mikäli muovit on säilytetty maata vasten ja kattamattomina. Talvella muoveihin kertynyt lumi ja jää aiheuttavat merkittävän nousun kustannuksiin. Kesäisin auringon uv-säteily voi pahimmillaan haurastuttaa muovit kierrätyskelvottomiksi. Sekalaisten, oman onnensa nojaan jätettyjen muovikasojen käsittely on myös huomattavasti hitaampaa — ja näin ollen kalliimpaa — kuin lajiteltujen ja pakattujen muovijätteiden lastaaminen ja purkaminen.
Eikö kaikki maataloudessa syntyvä muovi sitten ole maatalousmuovia, jonka voi laittaa samaan kasaan kierrätettäväksi? Ei suinkaan, sillä muovit ovat erilaisia ja niitä käytetään eri tarkoituksiin. Esimerkiksi paalimuovia ei pysty käsittelemään samassa erässä käärintäverkon kanssa. Ne on valmistettu eri muovilaaduista, joita käsitellään ja käytetään kierrätysprosessissa eri tavoin.
Paalimuoveissa värilläkin on merkitystä. Valkoisen paalimuovin sisältämä titaanioksidi vaikuttaa uusiomuovista valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin niin suuremman tiheytensä kuin dominoivan pigmenttinsäkin myötä. Näin ollen valkoinen paalimuovi tulee aina lajitella yksinään. Muut värit sekä raidalliset paalimuovit lajitellaan keskenään.
Viljelijänä sinun ei kuitenkaan tarvitse muistaa kuin muutama perusperiaate. Tässä syntypaikkalajittelun muistilista tällä hetkellä kierrätykseen kelpaavista maatalousmuovijätteistä:
- Valkoinen paalikalvo, ravisteltu puhtaaksi, sekaan ei muita värejä tai muovilaatuja
- Muun väriset paalimuovit eli mustat, vihreät, siniset, jne. samaan kasaan, myös kahden värin sekoitukset kuten musta-vihreäraidalliset
- Aumamuovi, ravisteltu puhtaaksi, ilmasulkukalvo saa olla aumamuovin kanssa samassa kasassa
Eli yksinkertaistettuna; kun teet syntypaikkalajittelun huolella, olet jo vahvoilla. Lisäksi säästät huomattavan summan rahaa, jos säilytät kierrätettävät maatalousmuovit siististi säältä suojattuna sellaisessa paikassa, josta ne ovat helposti noudettavissa.
Kestävä maatalousmuoviketju -hanke (KeMu) jakaa hyviä käytänteitä maatalousmuovijätteen hyödyntämiseen
Olen saanut tutustua lajitteluun viime kuukausina uudelta näkökannalta liittyessäni osaksi Kestävä maatalousmuoviketju -hanketta, joka tuttavallisemmin tottelee nimeä KeMu. Tärkeänä osana hanketta on tiedonvälitys, jota teemme monikanavaisesti erilaisten tapahtumien ja puheenvuorojen kautta. Jos kiinnostuit tekemisestämme, ota hanke seurantaan!
Tule kuulemaan maatalousmuovien kierrätyksen toimintaohjeet ja paljon muuta tulevissa webinaareissamme! Tapahtumat ja muuta mielenkiintoista löydät hankkeen nettisivujen Ajankohtaista-osiosta.
KeMu-hanke toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimana yhteistyössä MTK-Pohjois-Savon kanssa. Hankkeen rahoituksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus ja Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.
Teksti: Satu Harju, harjoittelija, Kestävä maatalousmuoviketju -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kuva: Satu Harju.