Blogi: Nuoret maatilayrittäjät syttyvät koulutuksista

Julkaistu 18.4.2024

 

Koulutus on parhaimmillaan merkityksellinen ja omaan yritystoimintaan soveltuva oppimiskokemus maatalousyrittäjän omalle elämälle. Tosielämän esimerkit auttavat usein tunnistamaan opittavan aiheen soveltuvuuden oman yrityksen arkeen. Vuorovaikutus ja sosiaaliset yhteydet ovat tärkeä osa positiivista oppimisilmapiiriä. Motivaatio on oppimisen edellytys ja meille koulutuksenjärjestäjille on tuttu ilmiö, että koulutuksiin ja tapahtumiin saapuvat ne, joita aihe erityisesti kiinnostaa ja motivoi. Osaava farmari -hanke oli kuuden agrologeja kouluttavan ammattikorkeakoulun yhteinen yrittäjyysosaamiseen keskittyvä koulutushanke, jossa talous- ja johtamiskoulutusta pyrittiin järjestämään ennen kaikkea heille, jotka eivät yleensä osallistu niihin.

Millaisia ajatuksia nuorilla maatilayrittäjillä on kouluttautumisesta? Miten koulutuksia pitäisi markkinoida, millaiset koulutusmenetelmät ovat parhaita ja millaisia koulutuksia nuoret maatilayrittäjät kaipaavat juuri nyt? Näiden kysymysten äärellä Jamk Biotalousinstituutin hankeasiantuntijat kontaktoivat puhelimitse parikymmentä alle 40-vuotiasta maatilayrittäjää.

Koulutuksista ja kohtaamisista tietoa ja innostusta

Moni puheluun vastannut kertoi, että koulutuksiin on tarjontaa yllin kyllin, joten ei tahdo erottaa mikä olisi tarpeellista juuri nyt. Tekstiviestein, sähköpostitse, somessa ja lehdistössä olevista koulutustarjonnasta tekstiviestit tuntuivat parhailta. Henkilökohtainen kouluttajan kontaktointi on mieluinen yllätys ja kun koulutuksesta osataan kertoa hyvin, yrittäjä oivaltaa koulutuksen tarpeellisuuden itselleen.

Paikan päällä toteutettavia koulutuksia toivoi vastaajista puolet, koska on mukava tavata samanhenkisiä yrittäjiä, kun pääasiallisesti aika kuluu tilalla, eläinten hoidossa, peltotöissä tai metsässä. Kommenttina oli mm. että ”näkee ihmisiä” ja ”tulee käytyä ihmisten ilmoilla”. Opintomatkoja ja tilavierailuja moni kaipasi, koska tilasokeus alkaa vaivaamaan ja toisten tiloille ei ole helppo mennä, jos ei ole etukäteen asiasta sovittu. Varsinkin erilaiset esimerkit tuotantosuunnan vaihtamisen tueksi kiinnostaisivat. Messut ja konenäyttelyt ovat kontaktoitujen mielestä hyvä tapa päivittää omaa osaamista, nähdä alan uutuus tuotteita ja koneita sekä samalla verkostoitua. Matkat lisäävät usein omaa innostusta alaan ja voi myös kokea rentoa yhdessäoloa samanhenkisten yrittäjien kanssa.

Moni haastatteluun vastannut yrittäjä mietti tuotantosuunnan vaihtamista. Vallankin kotieläintuotannosta luopuvia ja luopumista suunnittelevia kiinnostavat laskelmat, mitä jatkossa kannattaa viljellä. Erityisesti erikoiskasvien viljely kuten rypsi, rapsi, hamppu ja tattari kiinnostivat ja niiden viljelyn kannattavuus. Hiiliviljely oli monelle vielä varsin vieras termi ja sen avaamista myös toivottiin. Talousneuvontaa toivoi muutama ja erityisesti tilan omilla luvuilla tehtävä koulutus olisi tarpeeseen. Someen ja suoramyyntiin liittyvät koulutukset kiinnostivat myös, ja niiden toteutukseen pohdittiin eniten verkkokoulutusta. Vastauksina oli: ”jos aihe kiinnostaa, niin koulutukset ovat ok”, ”hyvä, että joku höynäyttää”, ”tarjontaa on yllin kyllin, hämärtyy mihin kannattaa lähteä” ja ”katson googlesta, jos en jotain tiedä”. Lopuksi monessa puhelussa yrittäjät sanoivat, että onpa hienoa, että heille soitetaan ja kysellään kuulumisia ja toiveita.

Yrittäjät kaipaavat asiapitoisia verkostoitumiskoulutuksia

Haastattelussa selvitettiin myös akuutteja koulutustarpeita. Monen mielessä oli ajatuksia tuotantosuunnan vaihtamisesta ja siihen liittyvistä muutoksista tilan toiminnassa. Yrittäjien toiveisiin vastattiin järjestämällä maaliskuussa 2024 Liikelataamolla Saarijärvellä verkostoitumisilta aiheella: ”Askarruttaako maatilasi tulevaisuus?”. Paikalle saapui järjestäjien lisäksi 22 nuorta ja energistä maatilayrittäjää.

Illan ohjelmassa oli kahden Jamkilta valmistuneen agrologin tarinat tämän hetken yritystoiminnasta. Maatilayrittäjä Sanna Löytöjärvi kertoi tuotannonsuunnan vaihtamisesta maidontuotannosta hiehojen kasvatukseen ja mansikanviljelyyn. Sanna kehotti kaikkia pohtimaan, mitä oikeasti haluaa omalta yritystoiminnaltaan ja mille asialle oma sydän sykkii. Oman kiinnostuksen ja innostuksen mukaan kannattaa kehittää omaa tilaansa, koska silloin työ tuntuu haasteellisinakin päivinä mielekkäältä. Maatilayrittäjä Paavo Leppämäki aloitti tilalla viisi vuotta sitten kotieläintuotannon uudestaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen, eikä ole katunut päätöstään päivääkään. ”Eläinten kanssa touhuaminen on vaan niin koukuttavaa ja innostavaa”, tuumasi Paavo.

Tilaisuuden palaute oli positiivista. Osallistujien mielestä parasta oli verkostoitua saman ikäisten yrittäjien kanssa, yrittäjä puheenvuorot saivat kiitosta ja vapaamuotoinen keskustelu avasi uusia yhteistyökuvioita. Ja mikä parasta, osallistujien toiveena oli, että tällaisia asiapitoisia verkostoitumistilaisuuksia lisää 😊

Osaava farmari -hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke. Hankkeen toteuttajina olivat Hämeen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Savonian ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut.

Lue lisää Osaava Farmari hankkeen tuloksista: Motivaatio ja voimaantuminen yrittäjyys- ja johtamisosaamisen kehittämisen kulmakivinä | Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote (journal.fi)

Kirjoittaja: Projektiasiantuntija Hanna Kaihlajärvi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti