Blogi: Tiukentuva sääntely näkyy maatalouden rahoituksessa

Julkaistu 11.9.2025

 

EU:n kiristyvä sääntely rahoitusmarkkinoilla alkaa näkyä myös suomalaisilla maatiloilla. Näin totesi alustuspuheenvuorossaan Pellervon taloustutkimuksen vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala Keski-Suomen MTK:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun VAHVA-hankkeen (Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa-hanke) järjestämässä viljelijätilaisuudessa Muuramessa viime huhtikuussa. Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda esille rahoitusalan vastuullisuusvaatimuksia sekä niiden vaikutuksia viljelijöiden rahoituksen saatavuuteen ja hintaan.  Tilaisuudessa järjestetyssä paneelikeskustelussa keskustelijoina olivat Kujalan lisäksi analyytikko Paavo Myllylä Keski-Suomen Osuuspankista, yrityspankinjohtaja Kirsi Tossavainen Nordeasta, maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta sekä toiminnanjohtaja Antti Waris Keski-Suomen MTK:sta. Tässä päähavainnot tilaisuuden annista.

Päivi Kujala kertoi, että Pellervon taloustutkimuksen mukaan suomalaisen maatalouden pääomakanta on noin 16 miljardia euroa, josta 4,4 miljardia on vierasta pääomaa. Maatalousyrittäjiltä vaaditaan tänä päivänä yhä moninaisempia yrittäjäominaisuuksia sekä talous- ja verkosto-osaamista. Lainaa myönnettäessä ratkaisee tilan kannattavuus, ei vakuutena oleva omaisuuden määrä. Myös tilojen vastuullisuusvaatimukset ovat alkaneet yleistyä ja esimerkiksi tilan hiilijalanjälkilaskelmaa kysytään lainaneuvotteluissa entistä useammin. Erityisesti sopimustuotannossa hiilijalanjäljen laskenta on jo arkipäivää. Lainaneuvotteluissa pankki saattaa kysyä myös esimerkiksi ulkomaisen työvoiman työoloista ja palkkauksesta.

Pankkien edustajat toivat esille, että EU:ssa voimaan tulleen CSRD-direktiivin mukaisesti pankkien on liitettävä oman tilinpäätöksensä yhteyteen vastuullisuusraportti. Vastuullisuusraportissa joudutaan käyttämään arvioita esimerkiksi pankin lainasalkun kasvihuonekaasupäästöjen määrästä, ellei mitattua tietoa ole saatavilla. Lisäksi pankeilta vaaditaan yhä enemmän tietoja rahoitettavan toiminnan vastuullisuudesta vuonna 2021 voimaan tulleen rahoituslaitoksia koskevan kestävän rahoituksen regulaation eli ns. rahoitusalan taksonomian vuoksi. Pankit toivovatkin viljelijöiltä tietoa siitä, mitä vastuullisuustekoja tilat ovat tehneet ja mitä ne aikovat tulevaisuudessa tehdä. Lisäksi Kujala ja Åberg painottivat, että viljelijän tuottama data, jota voidaan hyödyntää myös vastuullisuuden osoittamisessa, pitää olla hänen omassa hallinnassaan, ja viljelijän tulee saada korvaus datan tuottamisesta ja jakamisesta.

Suomalaisten maatilojen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta todettiin haastavaksi, koska esim. Science Based Target -menetelmä ei tunne riittävästi maiden kansallisia erityispiirteitä, kuten Suomen turvepeltoja, joiden osuus on noin 10 % viljelyalasta. Märät turvepellot tuottavat satoa myös kuivina kesinä ja niiden merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa voi olla ruokaturvan osalta merkittävä. Keskustelussa painotettiinkin, että suomalainen ruuantuotanto on osa kansallista huoltovarmuutta, jonka turvaamiseksi on tärkeää ylläpitää kannattavaa kotimaista ruuantuotantoa. Suomalainen ruuantuotanto on myös vastuullista ja eettistä verrattuna esim. eurooppalaiseen sianlihatuotantoon, jossa on sallittua poistaa porsailta saparot, jotta lajitoverit eivät pureskele niitä ahtaissa karsinoissa. Suomessa porsaiden saparoiden poistaminen ei ole sallittua. Yleisön keskuudesta nousi esille idea ”Tilan tuotekortista”, joka toimisi tilan esitteenä pankeille sekä kuluttajille. Yhtä mieltä oltiin siitä, että suomalaisen ruuan puolesta puhuminen on tärkeää ja sitä työtä on syytä jatkaa kaikilla tasoilla.

Kansallisella tasolla on tärkeää edistää suomalaisen ruuantuotannon jatkuvuutta sekä huolehtia siitä, että ala houkuttelee tulevaisuudessa nuoria jatkamaan vanhempiensa työtä. Maatilojen kannattavuus on keskeinen haaste, jonka eteen tehdään paljon tutkimus- ja kehittämistyötä eri organisaatioissa kuten esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa, jossa kehitetään muun muassa älymaataloutta. Se, että maaseutu pysyy asuttuna, on myös tärkeä osa kansallista turvallisuutta harvaan asutussa maassamme.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää EU;n taksonomia vaikutuksista alkutuotantoon MTK:n artikkelista ”Mikä on EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän rooli maa- ja metsätaloudessa? – MTK”.

Lähteet:

European Commission, 2021. EU Sustainable Finance – April package. Fact sheet.  f7ec2da7-1a06-4ea4-8263-0f0b6e9be856_en (viitattu 4.9.2025).

European Commission, 2023. Questions and Answers on the Adoption of European Sustainability Reporting Standards. QANDA_23_4043_EN.pdf (viitattu 4.9.2025).

Teksti: Tarja Stenman (Lehtori) ja Kirsi Knuuttila (Vanhempi asiantuntija).

Kuva: Tarja Stenman

VAHVA – Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa-hanke on EU:n osarahoittama.