Blogi: Tutustumismatka kenttätyön tulevaisuuteen – innovaatioita NFTN 2025 -konferenssissa
Julkaistu 13.3.2025
Kun Teams-chattiin kilahti viesti Nordic Field Trials Networkin tulevasta konferenssista teemalla ” Innovation in Technology and Automation in Field Work”, oli siitä vaikea kieltäytyä. Säilörehun korjuuajankohdan tarkentaminen -hankkeen (SäRe-hanke) tuoreena tutkimusavustajana kenttätyöt ovat toistaiseksi tulleet tutuksi lähinnä teoriassa, joten tapahtuma sopi erinomaisesti oman osaamisen kartuttamiseen myös tulevaa kasvukautta ajatellen. Lisäetuna oli mahdollisuus päästä seuraamaan Biotalousinstituutin omaa droneoperaattoria, jonka mukaan lähdin ihmettelemään älymaataloutta uusista näkökulmista ja sukeltamaan syvemmälle sen teemoihin.
Koska kyseessä oli itselleni täysin uusi kokemus ja jo tapahtuman esitteessä vilisi runsaasti ammattisanastoa, oli alan kansainvälisiin julkaisuihin tutustumisesta sekä saamastani droneperehdytyksestä suuresti apua. Vasta-alkajana päätavoite oli muodostaa entistä kattavampi käsitys agroteknologian mahdollisuuksista ja koittaa seurata erityisesti omaan työnkuvaan kuuluvia aiheita, kuten droneja ja NIR-analysaattoreita. Kaikki oppi oli kuitenkin erittäin tervetullutta, koska uutta opeteltaessa vaikeinta on usein hahmottaa niitä asioita ja kysymyksiä, joiden olemassaolosta ei vielä edes tiedä.
Konferenssi oli noin kolmen päivän mittainen ja sisällöltään hyvin intensiivinen kokonaisuus laboratorio- ja kenttävierailuja, asiantuntijoiden puheenvuoroja, verkostoitumista sekä keskustelua herätteleviä työpajoja. Kahden ensimmäisen päivän vierailut NSL:n ja LUKE:n tiloihin upean miljöön ympäröimänä raottivat ovia muun muassa ruutukokeiden ja uusimpien teknologisten ratkaisujen maailmaan. Olikin hienoa päästä näkemään työskentelytiloja sekä koneita teoriatiedon vahvistukseksi. Innostus esimerkiksi lannoiterakeita levittävän drone-esityksen muistutti lähes kisakatsomoa, kun useampi rivi osallistujia odotti laitteen lentoon nousua kännykkäkamerat esillä kiinnostuneen puheensorinan keskellä.
Verkostoitumistakaan ei mainosteta syyttä suotta. Käytännön esitysten ja kattavien puheenvuorojen lisäksi mukaan tarttui runsaasti uusia kontakteja, joista tulee varmasti olemaan hyötyä tulevaisuudessa. Noin 30 pohjoismaisen osallistujan joukkoon mahtui lukemattomia eri osaamisalueita ja työtehtäviä eri organisaatioissa, mikä antoi hyvät edellytykset laajentaa omaa ammatillista verkostoa. Ohjelman väleihin mahdutetuilla tauoilla vaihdettiin aktiivisesti näkemyksiä ja ideoipa joku ensimmäisen illallisen aikana jo uuden hankkeenkin. Jokaisen kiinnostus toistensa tekemiseen auttoi valtavasti, koska ihmeteltävää ja kysyttävää riitti. Avoimella sekä ennakkoluulottomalla asenteella pääsee pitkälle, sillä uutta alaankin liittyvää oppia kertyi lopulta keskusteluista, jotka saattoivat käynnistyä mistä vain suomalaistyylisen laihan kahvin ja peliohjelmoinnin väliltä. Monialaisuudesta ja monipuolisista kiinnostuksenkohteista voikin olla yllättävissä paikoissa hyötyä!
Mitä eväitä konferenssiin osallistuminen sitten antoi jatkoon? Tutkimustyöhön tutustuminen eri näkökulmista oli avartava kokemus ja tulee olemaan hyödyksi oman urapolunkin suunnittelussa. Myös toisten innostus tutkia ja kehittää maataloutta oli tarttuvaa siitäkin huolimatta, että luonto ja hankemaailma tarjoavat toisinaan kiitettävästi haasteita. Kaikki ei selkeästi mene aina putkeen pellolla eikä tietokoneen ääressä, mutta virheistähän sitä nimenomaan oppii. Esillä olevien teemojen kautta myös Jamkin käytännön testauksiin liittyvät aiheet ja mahdollisuudet tulivat tutummaksi tulevan kesän testejä varten – ilmeisesti pitääkin lähteä välillä kauemmas nähdäkseen lähelle. Kolmessa päivässä kertyi siis paljon ajateltavaa ja intoa suunnitella, miltä oma osaamiseni voikaan näyttää tulevaisuudessa.
Teksti: Maria Hoikkanen, tutkimusavustaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kuva: Maria Hoikkanen.
Säilörehun korjuuajankohdan tarkentaminen -hanke toimii ajalla 1.6.2024-31.12.2026. Hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 ja Keski-Suomen ELY-keskus.
